Siirry pääsisältöön

Merkkipäiviä tulossa

Varmaan pitää asiakkaita ihan varoittaa, että sotahistoriahulluuteni on oletettavasti pahenemaan päin. Seuraavan kahden vuoden aikana tulee kuluneeksi seitsemänkymmentävuotta monista toisen maailmansodan tärkeistä tapahtumista. Samoin seuraavan viiden vuoden aikana on ensimmäisen maailmansodan tapahtumien satavuotismerkkipäiviä. Euroopassa tulee olemaan erittäin merkittäviä juhlallisuuksia ja näyttelyitä näihin muistopäiviin liittyen. Toivottavasti voin mahdollisimman moneen osallistua. Asiakkaat valitettavasti joutuu välillä kuuntelemaan minun innostuneita luentoja aiheista mihin kulloinkin perehdyn. Matkoistani eri tapahtumiin myös kerron usein muistamatta aina sitä ettei kaikkia kiinnosta sotamuseoiden näyttelyt.

Tänä keväänä on ollut jo parikin suurta juhlallisuutta. Venäjä juhli tammikuun lopulla Stalingradin voittoaan hyvin suuresti ja näkyvästi. Saksan antautuminen Stalingradin raunioilla oli liittoutuneiden ja lähinnä Neuvostoliiton ensimmäinen suuri voitto. Toinen suuri tapahtuma oli Varsovassa 19.4 jolloin muisteltiin Varsovan gheton kansannousua seitsemänkymmentävuotta sitten. Siihen tapahtumaan onneksi pääsin osallistumaan ja se innosti keräämään säästöjä päästäkseni muihinkin muistotapahtumiin.

Ensi vuosi alkaa heti tammikuussa Leningradin piirityksen loppumisen muistojuhlalla. Uskon, että se on nykyisessä Pietarissa iso tapahtuma. Piirityksessähän kuoli yli puoli miljoonaa siviiliä nälkään. Saksalaiset piirittivät melkein kolme vuotta Leningradia eikä Stalin antanut evakoida siviilejä ilmateitse pois. Se on yksi sotahistorian hirvittävämpiä siviileihin kohdistuneita raakuuksia. Samoin tammikuussa tulee kuluneeksi seitsemänkymmentävuotta siitä, kun Neuvostoliiton joukot vapautti Auzwitsin tuhoamisleirin Puolassa. Tosin siellä ei ollut enää, kuin muutamia tuhansia huonokuntoisempia vankeja. Suurin osa vangituista laitettiin kuoleman marssille kohti Saksan rajaa ja siinä siirrossa kuoli kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Suuri tapahtuma tulee olemaan Normandian maihinnousun seitsemänkymmentävuotisjuhla, joka on 5.6.2014. Siihen ehkä jaksaa osallistua vielä pirteimmät liittoutuneiden sotaveteraanit, jotka olivat itse mukana tuossa ratkaisevassa maihinnousussa. Heinäkuussa, 28.7.2014 tulee kuluneeksi satavuotta Sarajevon laukauksista, jotka olivat lähtölaukaus ensimmäiselle maailmansodalle. Silloin serbikapinalliset surmasivat Itävalta-Unkarin arkkiherttuan ja hänen puolisonsa. Kesä-heinäkuussa 2014 tulee kuluneeksi seitsemänkymmentävuotta meidän oman jatkosotamme ratkaisutaisteluista. Koko sotahan loppui syyskuussa-44 rankkoihin rauhanehtoihin.

Varsovassa on toinenkin tärkeä muistojuhla ja se on Varsovan kansannousun seitsemänkymmentävuotisjuhla 1.8.2014. Varsovassa on siis ollut kaksi tärkeää kansannousua peräkkäisinä vuosina. Varsovan gheton kansannousu huhtikuussa -43 ja Varsovan maanalaisen armeijan kansannousu elokuussa -44. Pariisi juhlii taatusti miehityksen loppun seitsemänkymmentävuotisjuhlaa. Liittoutuneiden joukot vapautti Pariisin elokuussa -44 ja moni muu maa vapautui saksalaisista sen perään. Koko toinen maailmansota loppui toukokuussa -45 ja varmaan sitä juhlitaan lähes kaikissa Euroopan maissa ilonjuhlana keväällä 2015.

Tulette varmaan kuulemaan ja lukemaan näistä jutuista vielä moneen kertaan. Minä alan jo elää matkakuumeessa ja suunnittelen mihin kaikkiin paikkoihin voisin lähteä. Nyt ensin on parin viikon päästä edessä kesäloma ja Prahan reissu. Siellä on tullut kuluneeksi neljäkymmentäviisivuotta Prahan kevään kansannoususta ja siihen liittyen odotan mielenkiintoisia näyttelyitä. Theresienstadin keskitysleiri on yksi käyntikohteemme, joten siitäkin vielä kuulette, tai luette.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kenraali ja talousnero Rudolf Walden

Syksyn aikana olen lukenut monia kenraalien elämäkertoja ja ihan ihmettelen mikis en ole aikaisemmin kiinnittänyt enempää huomiota Rudolf Waldeniin. Onkohan niin, että hän on ollut niin voimakkaasti mukana kaikissa Suomen sodan vaiheissa, että hän on jo itsestään selvyys. Mielestäni hän on vaikuttanut Suomen sotimiseen ja torjuntavoittoon ihan yhtä paljon, kuin Mannerheim. Rudolf Walden syntyi Helsingissä 1878 suomenruotsalaiseen pikkuporvarisperheeseen. Rudolf oli ongelmaoppilas koulussa ja ei kunnolla selvinnyt luokaltaan. Vanhemmat päättivät lähettää hänet Haminan kadettikouluun. Se oli aivan oikea päätös, koska kadettikoulussa Rudolfin lahjakkuudet pääsi esiin. Hän oli luonnon lahjakkuus matematiikassa ja sotataktiikassa, nuoresta iästä huolimatta hän oli poikkeuksellisen looginen ja hyvä organisoija. Nopea oppisena, ahkera ja älykkäänä poikana hän oli luokkansa parhainmistoa. Kadettikoulun päätyttyä vuonna 1900 Walden halusi Suomen Kaartin palvelukseen, eikä Venäjälle ja niin se...

Vietnamin sodan syyt ja seuraukset

Suurin osa länsimaisista ihmisistä ei tiedä Vietnamista, kuin sodan ja sen tapahtumia ja syitä ei juuri kukaan muista. Tässä lyhet versio Vietnamin sodasta. Vietnam oli 1850-luvulta lähtien Ranskan siirtomaa, niin kuin naapurimaatkin Laos ja Kamputsea. Nämä kolme maata muodosti Ranskan Indokiinan lähes sadanvuoden ajan. Toisessa maailmansodassa Japani miehitti nämä maat ja oli erittäin julma miehittäjä. Toisen maailmansodan loputtua Ranskan tarkoitus oli ottaa siirtomaansa takaisin, mutta Pohjois-Vietnamista lähtöisin oleva Ho Chi Minh oli koonnut taakseen vahvan itsenäisyysliikkeen. Ho Chi Minh oli kommunisti ja kerron myöhemmissä kirjoituksissani hänestä enemmän. Ho Chi Minhin johdolla Vietkong sissit eli vietnamilaiset kommunistit sotivat Ranskaa vastaan. Kansainvälinen yhteisö päätti Geneven sopimuksessa 1954, että Vietnam jaetaan Etelä-ja Pohjois-Vietnamiin. Etelä-Vietnam lupasi järjestää vapaat vaalit, mutta sitä ei tehty. He tiesivät, että kansa olisi suistanut vallasta s...

Rasvaluomien jäädytys eli kryohoito

Nyt olen perehtynyt ja harjoitellut kryohoitoa , jolla voidaan poistaa varsiluomia eli fibroomia ja rasvaluomia (keratosis seborrhoica). Olen erittäin innostunut menetelmästä, koska nyt voin auttaa monia asiakkaitani. Kryohoito on vanha menetelmä Kysymys ei ole mistään uudesta hoitotavasta, vaan lähes kolmekymmentä vuotta käytössä olleesta menetelmästä, mutta minulla se on uusi. Jäädyttämistä on lääketieteessä käytetty jo viisikymmentä vuotta ja kosmetologien käyttöön se tuli 90-luvulla.  Lääketieteessä käytetään -110-200 asteista hiilihappolunta tai nestemäistä typpeä ja kosmetologi käyttää -80 asteista nestemäistä typpeä ja typpioksidia. Ihotautilääkärit hoitavat jäädyttämällä aurinkokeratoosia ja ihosyövän esiasteita. Kosmetologi hoitaa terveen ihosolukon muodostamia varsi- ja rasvaluomia. Olen yli neljäkymmentä vuotta käsitellyt ihmisen ihoa ja katson jokaista hoitoa aloittaessani onko iho terve vai olisiko jossain kohtaa solumuutoksia. Luotan itseeni täysin, että erotan hyvin ...