Talvivaara ja muut ympäristövaarat

Katselin Yle-Areenalta alkuviikosta tulleen Talvivaaradokumentin ja se alkoi minua mietityttämän monelta kantilta. Ympäristöasiat kiinnostavat minua kovasti ja tämän maanviljelyksen takia olen pakotettu käymään EU-n ympäristökoulutukset. En pistä pahakseni tuota pakkoa, mutta se sama pakko pitäisi olla myös muilla yrittäjillä. Olen toistakymmentävuotta puhunut eri yrittäjäjärjestöissä, että myös pienyrityksiin pitäisi tehdä ympäristösuunnitelma. Nykyisin isot yritykset, muistaakseni yli kolmekymmentähenkeä työllistävät joutuvat lain mukaan tekemään ympäristösuunnitelman. Minusta olisi huomattavasti fiksumpaa, että me pienyrittäjät lähtisimme tekemään sitä jo ennen, kuin laki siihen pakottaa.

Tiedän maanviljelystaustani takia miten paljon ympäristöasiat ovat parissakymmenessävuodessa muuttaneet maataloutta. Kuka lukijoista tuntee vehkeen nimeltä lautasmuokkain? Se on aika uusi maatalouskone, joka on kehitetty kevätkylvöjä ja suorakylvöjä varten, koska EU rajoittaa syyskyntöjä. Muistaakseni maatila saa tehdä syyskyntöjä, vain 30% maapinta-alastaan ja loppu jää keväälle, tai sitten tehdään suorakylvö. Moni asiakkaani on maanviljelijä, niin kommentoikaa, jos kerron väärää tietoa. Muutokset ovat hyväksi, jos ne todella auttavat ympäristöä. Tuntuu kuitenkin, että monia rajoituksia keksitään ja hyöty on mitätön. Kysyn myös miksi näitä uudistuksia ei tehdä muihin yrityksiin. Miten paljon oma alani laittaa aineita suoraan putkistoon ja samaa tekee kampaamo. Monet rakennekynsien ja kestoripsien liima-aineet ovat ympäristömyrkkyjä ja ne pitäisi käsitellä oikealla tapaa. Nykyisen ne menee tavalliseen roskikseen ja liuottimet haihtuu hengitysilmaan.

Todella suuri ympäristön saastuminen tapahtui Talvivaaran kaivoksen ympärillä Kainuussa, niin kuin tuo Talvivaaradokumentti kertoi. Asia on minulle siksi läheinen, että noin 7-8-vuotta sitten Kajaanissa, Kainuun pääkaupungissa oli Yrittäjänaisten Keskusliiton Liittokokous ja olin silloin vielä Keskusliiton hallituksessa eli nykyisen Suomen Yrittäjänaiset ry:ssä. Silloin tuo Talvivaaran toiminta oli aluillaan ja koko kaupunki hehkutti suurta tulevaisuutta. Asukasmäärä on huimassa nousussa ja nuoret perheet rakensivat omakotitaloja. Kaupungin keskustaan oli tullut lukuisia uusia yrityksiä, sisustusliikkeitä, kahviloita, vaateliikkeitä ja kampaamoja eli tyypillisiä naisvaltaisia yrityksiä. Osa tapaamistani kajaanilaisista neuvoi katsomaan lentokoneen ikkunasta, kun lähden miten valtava alue Talvivaaran kaivosalue on. Sitä se todella olikin, silmänkantamattomiin raiskattua maa-aluetta.

Hyvin monella Suomen päättäjällä, ministereillä ja kansanedustajilla oli paljon Talvivaaran osakkeita ja itse uskon, että tämä oli syynä siihen miksi ympäristöasioita katsottiin läpi sormien ja panostettiin, vaan tuottavuuteen. Alunperinkään ei ollut ympäristöasioita otettu tarpeeksi vakavasti ja aluksi rakennetut menetelmät oli täysin riittämättömiä toiminnan vaarallisuuteen ja laajuuteen nähden. Koko  Kainuu eli käydessäni Talvivaarakuumeessa ja kaikki näki, vaan ne plussat mitä iso yritys maakunnalle toi. Olen monta kertaa jälkikäteen miettinyt miten nuo lukuisat uudet yritykset ovat selvinneet, kun kaivos suljettiin. Jos ymmärsin oikein kaivoksen arvo on nyt 13.000 milj.euroa ja valtio joutui pulittamaan siitä 200.000 milj.euroa. Tämän lisäksi jälkeen jäi iso alue saastuneita vesistöjä ja maa-alueita, jotka voivat koska tahansa lähteä valumaan vauhdilla eteenpäin.