Olen joka keväisellä taide-ja kulttuuriretkellä äitini kanssa ja nyt kohteena on Amsterdam. Tulimme keskiviikko-iltana ja lähdemme maanantaina kotiin. Tuloiltana lämpötila yli kaksikymmentäastetta lämmintä, mutta nyt on ollut kymmenen asteen tienoilla, siis sopiva sää kaupunkilomailuun.
Valitettavasti pääsin varaamaan tätä matkaa vasta parisen viikkoa sitten ja nyt on ehdoton turistisesonki Amsterdamissa, joten hotellit oli vähissä ja hinnat kalliimmillaan. Nyt kyllä opin sen, että lennot ja muut pitää tilata ajoissa ettei joudu maksamaan itseään kipeäksi. Suositumpiin museoihin pääsisi jonon ohitse ostamalla liput netistä. Nyt esimerkiksi Anne Frankin museo oli loppuunmyyty jo toukokuulle saakka, sinne pääsee nyt vain jonottamalla. Toisaalta se ei olekaan minulle se tärkein kohde, vaikka liittyy sotahistoriaan mitä suuremmassa määrin. Minusta on jotenkin ahdistavaa, että järkyttävän elämän eläneen pikkutytön vaiheet on täysin kaupallistettu. Tosin tällä tavoin saadaan suuri yleisö pysähtymään hetkeksi miettimään mitä aikoinaan tapahtui. Minä haluan käydä vastarintaliikkeen museossa ja Amsterdamin historiallisessa museossa missä myös on näyttely miehityksestä. Nythän tulee 5.5 seitsemänkymmentävuotta, kun Hollannin saksalaismiehittäjät antautui.
Äidilleni nämä minun sotamuseot ei ole kovinkaan mieleisiä, vaan olemme sopineen, että korkeintaan kaksi per reissu, eikä mitään isoja museoita. Ymmärrän sen hyvin, että kun asia ei häntä kiinnosta, niin sotamuseot ovat hänelle tosi tylsiä. Tänään kävimme Kissamuseossa, Käsilaukkumuseossa ja eräässä kotimuseossa. Nuo kotimuseot kiinnostaa meitä kumpaakin, koska on ihana nähdä millaisia kauniita koteja oli menneisyydessä. Nyt kiertämämme kotimuseo oli 1750-luvun asussa ja taide oli samoilta vuosilta. Kissamuseo on Amsterdamin erikoisuus. Se on ollut erään pariskunnan koti ja heillä ei ollut perhettå, joten ihana vanha talo tehtiin kissamuseoksi. Siellä oli tauluja ja veistoksia kissa-aiheesta ja nykyisin se on neljän kissa oma koti. Valitettavasti vain kaksi oli seurustelu tuulella ja kahta muuta emme nähneetkään. Ihana ajatus, että upea parikerroksinen talo antiikkihuonekaluineen on neljän kissa koti ilman ihmisasukkeja.
Pääkohde meille on nähdä kukkapellot ja niiden viljelypaikat. Toinen äitini haluama kohde on kanavaristeily ja Vincent van Goghin museo, tosin sinnekin voi olla kamalat jonot. Sen lisäksi yritämme löytää pienempiä taidemuseoita ja käyntikohteita ja niitähän täällä riittää.
Valitettavasti pääsin varaamaan tätä matkaa vasta parisen viikkoa sitten ja nyt on ehdoton turistisesonki Amsterdamissa, joten hotellit oli vähissä ja hinnat kalliimmillaan. Nyt kyllä opin sen, että lennot ja muut pitää tilata ajoissa ettei joudu maksamaan itseään kipeäksi. Suositumpiin museoihin pääsisi jonon ohitse ostamalla liput netistä. Nyt esimerkiksi Anne Frankin museo oli loppuunmyyty jo toukokuulle saakka, sinne pääsee nyt vain jonottamalla. Toisaalta se ei olekaan minulle se tärkein kohde, vaikka liittyy sotahistoriaan mitä suuremmassa määrin. Minusta on jotenkin ahdistavaa, että järkyttävän elämän eläneen pikkutytön vaiheet on täysin kaupallistettu. Tosin tällä tavoin saadaan suuri yleisö pysähtymään hetkeksi miettimään mitä aikoinaan tapahtui. Minä haluan käydä vastarintaliikkeen museossa ja Amsterdamin historiallisessa museossa missä myös on näyttely miehityksestä. Nythän tulee 5.5 seitsemänkymmentävuotta, kun Hollannin saksalaismiehittäjät antautui.
Äidilleni nämä minun sotamuseot ei ole kovinkaan mieleisiä, vaan olemme sopineen, että korkeintaan kaksi per reissu, eikä mitään isoja museoita. Ymmärrän sen hyvin, että kun asia ei häntä kiinnosta, niin sotamuseot ovat hänelle tosi tylsiä. Tänään kävimme Kissamuseossa, Käsilaukkumuseossa ja eräässä kotimuseossa. Nuo kotimuseot kiinnostaa meitä kumpaakin, koska on ihana nähdä millaisia kauniita koteja oli menneisyydessä. Nyt kiertämämme kotimuseo oli 1750-luvun asussa ja taide oli samoilta vuosilta. Kissamuseo on Amsterdamin erikoisuus. Se on ollut erään pariskunnan koti ja heillä ei ollut perhettå, joten ihana vanha talo tehtiin kissamuseoksi. Siellä oli tauluja ja veistoksia kissa-aiheesta ja nykyisin se on neljän kissa oma koti. Valitettavasti vain kaksi oli seurustelu tuulella ja kahta muuta emme nähneetkään. Ihana ajatus, että upea parikerroksinen talo antiikkihuonekaluineen on neljän kissa koti ilman ihmisasukkeja.
Pääkohde meille on nähdä kukkapellot ja niiden viljelypaikat. Toinen äitini haluama kohde on kanavaristeily ja Vincent van Goghin museo, tosin sinnekin voi olla kamalat jonot. Sen lisäksi yritämme löytää pienempiä taidemuseoita ja käyntikohteita ja niitähän täällä riittää.
Kommentit
Lähetä kommentti