Olen jo muutaman vuoden seurannut Suomen lehdistä juttuja joissa kynsi-ripsistudioita syytetään ja epäillään ihmiskaupasta ja orjatyöstä. Olen jo hetken aikaa ollut tilaajana LongPlay nimisessä yrityksessä, jossa Suomen parhaat toimittajat julkaisevat pitkä juttuja tutkimistaan aiheista. Koko Long Play systeemi on minusta erinomainen ja siellä toimittajat voi toteuttaa todellista tutkivaajournalismia mitä lehdet ei enää julkaise. Suurin osa toimittajista tekee päivätyönsä sanomalehdissä jonne jutut tehdään äkkiä ja lyhyesti. Näitä LongPlay juttuja voi lainata myös kirjaston e-kirjapuolelta.
Maailmalla arkipäivää oleva tekokynsivillitys on ollut Suomessakin jo useita vuosia. Sen rinnalle nousi ripsien pidennykset jotka ovat jo menossa pois muodista ja muualla Euroopassa niitä ei juurikaan näe. Suomenkin isoissa kaupungeissa kynsibisnes siirtyi pian kosmetologeilta aasialaisille yrittäjille. Usein yrityksen omisti suomalainen, mutta enenevässä määrin omistajakin on ulkomaalainen. Tosin tällä ei ole merkitystä, koska riistävä työnantaja voi olla minkä maalainen tahansa. Nykyisin vietnamilaisia pidetään parhaina kynsiteknikoina ja heillä on noin 3 kk kestävä koulutus omassa maassaan. USA:ssa yli puolet kynsiteknikoista on vietnamilaisia.
Pari vuotta sitten luin lehdistä, että Helsingin linja-autoasemalla Kampissa toimiva kynsistudio joutui syytteeseen riistosta ja ihmiskaupasta, koska he pitivät työssä Itä-Eurooppalaisia tyttöjä alle kahden euron tuntipalkalla ja työaika oli kaksitoistatuntia. Tytöt asuivat yhteisasunnossa ja he olivat täysin ummikkoja ja heitä vahdittiin ettei he opi Suomen kieltä. Olen aivan varma, että tämä olisi pitänyt huomata, jos ihmiset haluaisivat epäkohdan nähdä. Suurin osa suomalaisia ovat kuitenkin tyytyväisiä halpaan hintaan eivätkä kerro epäilyjään poliisille. Kyllä Kampin kokoisessa keskuksessa pitäisi ympäristön nähdä mitä siellä touhutaan.
Tämä tarina mitä luin LongPlaystä oli ennakkotapaus, josta on lähtenyt moni muukin oikeusjuttu ihmiskaupasta. Kaivopihassa Helsingissä oli vielä 2012 yritys nimeltään Amys Nail ja toinen oli Tampereella. Amy oli suomenkansalainen, koska hän oli tullut Suomeen kaksivuotiaana vietnamilaisvanhempiensa kanssa. Amylla oli jo pitkä rikostausta ja hänet tunnettiin vaarallisena naisena. Hän oli naimisissa Nam nimisen miehen kanssa, joka oli myös väkivaltainen ja rikollinen. Heillä kummallakin oli peliriippuvuus ja rahaa paloi kasinoilla. Nam houkutteli nuoren serkkunsa Hoyn Suomeen monilla lupauksilla ja Hoyn suostui, koska hänen sisarensa tienasi Ranskassa todella hyvin kynsiteknikkona. Hoyn joutuikin orjatyöhön ja hän joutui asumaan Amyn ja Namin luona kotiapulaisena kynsityön lisäksi. Hän teki kahdentoistatunnin työpäiviä Kaivopihan kynsistudiossa ja sen jälkeen kaikki kotityöt ns.työnantajan kotona ilman palkkaa.
Tarina oli monivaiheinen ja julma otos siitä mitä Suomessakin voi tapahtua eikä kukaan siihen puutu. Silloin, kun olin kauneudenhoitoalan tutkintotoimikunnassa ja tavallaan oman ammattini ytimessä kuulin kampaajapuolelta näistä orjatytöistä, jotka tekivät työtä ilman palkkaa. Silloin he olivat enimmäkseen virolaisia, mutta nykyisin he enemmistönä ovat aasialaisia. Itseäni inhottaa eniten se, että kuulen miten suomalaiset hykertelee, kuinka halvalla jossain kerrostaloasunnossa Katumalla tehdään kynsiä eikä kukaan kysy mitä nämä kielitaidottomat ihmiset ovat. Se ei ole niin tärkeää, että he tekevät sen verotta, vaan orjatyö ja ihmiskauppa on mielestäni rikoksista inhottavin.
Maailmalla arkipäivää oleva tekokynsivillitys on ollut Suomessakin jo useita vuosia. Sen rinnalle nousi ripsien pidennykset jotka ovat jo menossa pois muodista ja muualla Euroopassa niitä ei juurikaan näe. Suomenkin isoissa kaupungeissa kynsibisnes siirtyi pian kosmetologeilta aasialaisille yrittäjille. Usein yrityksen omisti suomalainen, mutta enenevässä määrin omistajakin on ulkomaalainen. Tosin tällä ei ole merkitystä, koska riistävä työnantaja voi olla minkä maalainen tahansa. Nykyisin vietnamilaisia pidetään parhaina kynsiteknikoina ja heillä on noin 3 kk kestävä koulutus omassa maassaan. USA:ssa yli puolet kynsiteknikoista on vietnamilaisia.
Pari vuotta sitten luin lehdistä, että Helsingin linja-autoasemalla Kampissa toimiva kynsistudio joutui syytteeseen riistosta ja ihmiskaupasta, koska he pitivät työssä Itä-Eurooppalaisia tyttöjä alle kahden euron tuntipalkalla ja työaika oli kaksitoistatuntia. Tytöt asuivat yhteisasunnossa ja he olivat täysin ummikkoja ja heitä vahdittiin ettei he opi Suomen kieltä. Olen aivan varma, että tämä olisi pitänyt huomata, jos ihmiset haluaisivat epäkohdan nähdä. Suurin osa suomalaisia ovat kuitenkin tyytyväisiä halpaan hintaan eivätkä kerro epäilyjään poliisille. Kyllä Kampin kokoisessa keskuksessa pitäisi ympäristön nähdä mitä siellä touhutaan.
Tämä tarina mitä luin LongPlaystä oli ennakkotapaus, josta on lähtenyt moni muukin oikeusjuttu ihmiskaupasta. Kaivopihassa Helsingissä oli vielä 2012 yritys nimeltään Amys Nail ja toinen oli Tampereella. Amy oli suomenkansalainen, koska hän oli tullut Suomeen kaksivuotiaana vietnamilaisvanhempiensa kanssa. Amylla oli jo pitkä rikostausta ja hänet tunnettiin vaarallisena naisena. Hän oli naimisissa Nam nimisen miehen kanssa, joka oli myös väkivaltainen ja rikollinen. Heillä kummallakin oli peliriippuvuus ja rahaa paloi kasinoilla. Nam houkutteli nuoren serkkunsa Hoyn Suomeen monilla lupauksilla ja Hoyn suostui, koska hänen sisarensa tienasi Ranskassa todella hyvin kynsiteknikkona. Hoyn joutuikin orjatyöhön ja hän joutui asumaan Amyn ja Namin luona kotiapulaisena kynsityön lisäksi. Hän teki kahdentoistatunnin työpäiviä Kaivopihan kynsistudiossa ja sen jälkeen kaikki kotityöt ns.työnantajan kotona ilman palkkaa.
Tarina oli monivaiheinen ja julma otos siitä mitä Suomessakin voi tapahtua eikä kukaan siihen puutu. Silloin, kun olin kauneudenhoitoalan tutkintotoimikunnassa ja tavallaan oman ammattini ytimessä kuulin kampaajapuolelta näistä orjatytöistä, jotka tekivät työtä ilman palkkaa. Silloin he olivat enimmäkseen virolaisia, mutta nykyisin he enemmistönä ovat aasialaisia. Itseäni inhottaa eniten se, että kuulen miten suomalaiset hykertelee, kuinka halvalla jossain kerrostaloasunnossa Katumalla tehdään kynsiä eikä kukaan kysy mitä nämä kielitaidottomat ihmiset ovat. Se ei ole niin tärkeää, että he tekevät sen verotta, vaan orjatyö ja ihmiskauppa on mielestäni rikoksista inhottavin.
Ompa kauheaa!
VastaaPoistaIhan järkyttävää. Jäikö tuo työnantaja kiinni rikoksistaan? Miten voi olla mahdollista toimia niin julkisella paikalla eikä kukaan huomaa mitään.
VastaaPoistaKyllähän ne muutkin kosmetologit osaa veroja kiertää, ei lyödä hoitoja kassaan vaan pistetään omaan taskuun.
VastaaPoistaSe on aivan totta. Suomessa tehdään hyvin paljon harmaata taloutta kampaajien ja kosmetologien piirissä. Helsingin Sanomien jutun mukaan 42% kosmetologeista ja 48% kampaajista tekee harmaata taloutta. Jos tieto pitää paikkaansa se on huomattavasti suurempi, kuin osasin arvailla. Verottajalla on pari vuotta ollut tehoisku harmaata taloutta vastaan, mutta silmätikuiksi on nostettu pizzapaikat ja en ole nähnyt yhtään uutisjuttua näistä hyvinvointipalvelujen veron kierrosta. Verojen kierto on paha rikos ja se vaikeuttaa muiden yrittäjien työtä, mutta pidän ihmiskauppaa monin verroin pahempana rikoksena. Sellaista rikosta ei ollut Suomessa koskaan ennen ollut ja tämä Hoyn oikeudenkäynti oli ensimmäinen. Noin puolentoistavuoden raatamisen jälkeen tapaus tuli poliisien tietoon ja Hoyn piina loppui. Amy ja Nam saivat parin vuoden vankeustuomion. Oudointa on, että tuossa samassa paikassa toimii edelleen kynsihoitola nimeltään Namis Nail.
VastaaPoistaItse olen aina lähtenyt siitä periaatteesta, että noudatan kaikkia lakeja mitä pitääkin. En halua ajaa itseäni tilanteeseen jossa valvotaan yöt ja pelätään verotarkastusta. Yrittäminen on ilman sitäkin ihan tarpeeksi stressaavaa. Emme koskaan kysy haluaako asiakas kuittia, vai eikö me annamme sen aina. Sitten vasta, jos asiakas antaa sen meille takaisin laitan sen roskiin.
Inkeri
Meidän kuluttajien pitäisi olla valppaana ja ilmoittaa tapauksista joissa ei kuittia saada. Tiedän monta tuttuani, jotka käy kampaajalla, tai kosmetologilla joka tekee hommia olkkarin nurkassa eikä maksa verottajalle mitään.
VastaaPoista