Tämän syksyn aikana on mediassa ollut paljon keskustelua siitä millainen ihminen Suomen pitkäaikaisin presidentti (1956-1981) Urho Kekkonen oikein oli. Minun nähdäkseni keskustelu on herännyt toimittaja Maarit Tyrkön kirjoista joiden toinen osa ilmestyi pari kuukautta sitten, kun Kekkosen kuolemasta tuli kolmekymmentävuotta.
Minä en kirjoita tätä blogijuttua noiden Tyrkön kirjojen takia, vaan olen koko tämän vuoden ihan sattumalta lukenut useita muistelmia joita on kirjoittanut Kekkosen läheiset ja yleensä aikalaiset. Olen pitkään pohtinut millainen ihminen Kekkonen oli ja millainen perhe eli tämän suurmiehen varjossa. Sylvi ja Urho Kekkosella oli kaksospojat Taneli ja Matti (synt.1928) ja muut raskaudet päättyivät keskenmenoon. Niihin aikoihin oli hyvin tyypillistä, että äiti oli lasten kanssa kotona ja isä tienasi rahat talouteen. Kaikkien Kekkosen tuttujen mielestä hän oli poikkeuksellisen älykäs ja tehokkaan energinen mies.
Eniten tietoa sain Kekkosten miniöiden muistelmista. Tanelin vaimo Brita Kekkonen oli sosiaalidemokraattien johtomiehen K.A Fagerlundin tytär ja hän julkaisi muistelmansa muutama vuosi sitten juuri ennen kuolemaansa. Samoin Matin vaimo Marja Linnalla julkaisi kirjansa 2013 ja kuoli melkein heti sen jälkeen. Marja Linnala oli musiikki-ja taidesuvun lapsi ja hänelle politiikan maailma oli aivan vieras. Ennen näiden kahden muistelmateoksen lukemista käsitykseni Kekkosesta oli hyvin kahtia jakautunut. Hän oli kylmän sodan ajan vahva valtiomies, joka piti Suomen itsenäisenä ja loi meidän puolueettomuuspoliitikan. Toinen puoli Kekkosesta oli löyhätapainen naistenmies, joka ei koskaan ollut uskollinen vaimolleen. Minä pidän sitä puolta Kekkosesta halveksittavana ja ilmeisesti hänen perheensä oli hyvin onneton.
Kumpikin pojista sekä Matti, että Taneli jäi vahvan ja älykkään isänsä varjoon ja kummallakin oli alkoholiongelma. Tanelin elämä päättyi itsemurhaan ja hän sairasti ilmeisen pitkään masennusta. Matti Kekkosen avioliitto hajosi jo 70-luvulla, koska Marja Linnalla ei sietänyt muita naisia ja juopottelua. Kumpikin miniä ja perheystävät kertovat miten Sylvi Kekkonen nosti jalustalle toisen kaksospojan eli Tanelin. Sylvi hääräsi ja hössötti koko ikänsä Tanelin ympärillä ja Taneli taas pyrki aikuisena miehenä välttelemään äitiään kaikin tavoin. Sylvi Kekkosen kirjeistä voi jälkikäteen lukea, että hän toivoi Tanelin eroavan vaimostaan Britasta. Kumpikin miniä kertoo anopin olleen hyvin kylmäkiskoisen ja lähes tunteettoman. Perheen miehet hän piti täysin kurissa ja jollain tapaa perhe-elämä pyöri hänen ympärillään. Urho Kekkosta kumpikin miniä piti hyvänä appiukkona jolle saattoi soittaa ja purkaa huoliaan. Kekkosen jatkuvat naissuhteet tulivat perheessä ilmi Sylvin ilkeänä ja hankalana käytöksenä muita ihmisiä kohtaan. Aina, kun juorut kertoivat uudesta naissuhteesta Sylvi antoi muun perheen tuntea kärsimyksensä. Urho Kekkosellahan oli melkein kaksikymmentävuotta kestänyt suhde Anita Hallamaan, jonka koko valtionjohto tiesi.
Jossain kirjoissa tuodaan esiin miten hyvät ystävät Sylvi ja Urho Kekkonen olivat ja miten paljon Kekkonen keskusteli vaimonsa kanssa politiikasta. Mietin kuitenkin kuinka joku nyöryyttäisi hyvää ystäväänsä noin? Tulee jopa mieleen, että oliko Kekkonen tällainen Ilkka Kanerva tyyppi joka ei pystynyt hallitsemaan suhdettaan naisiin. Vielä Kekkosen aikoina se hyväksyttiin, mutta onneksi nykyisin sitä hiukan yritetään suitsia. Kaikki arkistot Kekkosen presidenttiajoista ei ole vielä auki ja ehkä sieltä löytyy selityksiä Kekkosen käyttäytymiselle. Se kuitenkin on varmaa ettei tällaisen suurmiehen poikana ole helppoa elää, vaan Matti ja Taneli Kekkonen olivat koko ikänsä Urhon poikia.
Minä en kirjoita tätä blogijuttua noiden Tyrkön kirjojen takia, vaan olen koko tämän vuoden ihan sattumalta lukenut useita muistelmia joita on kirjoittanut Kekkosen läheiset ja yleensä aikalaiset. Olen pitkään pohtinut millainen ihminen Kekkonen oli ja millainen perhe eli tämän suurmiehen varjossa. Sylvi ja Urho Kekkosella oli kaksospojat Taneli ja Matti (synt.1928) ja muut raskaudet päättyivät keskenmenoon. Niihin aikoihin oli hyvin tyypillistä, että äiti oli lasten kanssa kotona ja isä tienasi rahat talouteen. Kaikkien Kekkosen tuttujen mielestä hän oli poikkeuksellisen älykäs ja tehokkaan energinen mies.
Eniten tietoa sain Kekkosten miniöiden muistelmista. Tanelin vaimo Brita Kekkonen oli sosiaalidemokraattien johtomiehen K.A Fagerlundin tytär ja hän julkaisi muistelmansa muutama vuosi sitten juuri ennen kuolemaansa. Samoin Matin vaimo Marja Linnalla julkaisi kirjansa 2013 ja kuoli melkein heti sen jälkeen. Marja Linnala oli musiikki-ja taidesuvun lapsi ja hänelle politiikan maailma oli aivan vieras. Ennen näiden kahden muistelmateoksen lukemista käsitykseni Kekkosesta oli hyvin kahtia jakautunut. Hän oli kylmän sodan ajan vahva valtiomies, joka piti Suomen itsenäisenä ja loi meidän puolueettomuuspoliitikan. Toinen puoli Kekkosesta oli löyhätapainen naistenmies, joka ei koskaan ollut uskollinen vaimolleen. Minä pidän sitä puolta Kekkosesta halveksittavana ja ilmeisesti hänen perheensä oli hyvin onneton.
Kumpikin pojista sekä Matti, että Taneli jäi vahvan ja älykkään isänsä varjoon ja kummallakin oli alkoholiongelma. Tanelin elämä päättyi itsemurhaan ja hän sairasti ilmeisen pitkään masennusta. Matti Kekkosen avioliitto hajosi jo 70-luvulla, koska Marja Linnalla ei sietänyt muita naisia ja juopottelua. Kumpikin miniä ja perheystävät kertovat miten Sylvi Kekkonen nosti jalustalle toisen kaksospojan eli Tanelin. Sylvi hääräsi ja hössötti koko ikänsä Tanelin ympärillä ja Taneli taas pyrki aikuisena miehenä välttelemään äitiään kaikin tavoin. Sylvi Kekkosen kirjeistä voi jälkikäteen lukea, että hän toivoi Tanelin eroavan vaimostaan Britasta. Kumpikin miniä kertoo anopin olleen hyvin kylmäkiskoisen ja lähes tunteettoman. Perheen miehet hän piti täysin kurissa ja jollain tapaa perhe-elämä pyöri hänen ympärillään. Urho Kekkosta kumpikin miniä piti hyvänä appiukkona jolle saattoi soittaa ja purkaa huoliaan. Kekkosen jatkuvat naissuhteet tulivat perheessä ilmi Sylvin ilkeänä ja hankalana käytöksenä muita ihmisiä kohtaan. Aina, kun juorut kertoivat uudesta naissuhteesta Sylvi antoi muun perheen tuntea kärsimyksensä. Urho Kekkosellahan oli melkein kaksikymmentävuotta kestänyt suhde Anita Hallamaan, jonka koko valtionjohto tiesi.
Jossain kirjoissa tuodaan esiin miten hyvät ystävät Sylvi ja Urho Kekkonen olivat ja miten paljon Kekkonen keskusteli vaimonsa kanssa politiikasta. Mietin kuitenkin kuinka joku nyöryyttäisi hyvää ystäväänsä noin? Tulee jopa mieleen, että oliko Kekkonen tällainen Ilkka Kanerva tyyppi joka ei pystynyt hallitsemaan suhdettaan naisiin. Vielä Kekkosen aikoina se hyväksyttiin, mutta onneksi nykyisin sitä hiukan yritetään suitsia. Kaikki arkistot Kekkosen presidenttiajoista ei ole vielä auki ja ehkä sieltä löytyy selityksiä Kekkosen käyttäytymiselle. Se kuitenkin on varmaa ettei tällaisen suurmiehen poikana ole helppoa elää, vaan Matti ja Taneli Kekkonen olivat koko ikänsä Urhon poikia.
Kommentit
Lähetä kommentti