Samana päivänä eli 27.1 on Vainojen uhrien muistopäivä ja Leningradin piirityksen muistopäivä. Vainojen uhrien muistopäivää vietetään samana päivänä, kun Auschwiz vapautettiin vuonna 1945. Tänä vuonna tuli Leningradin piirityksen loppumisesta seitsemänkymmentävuotta ja ensi vuonna on sitten Auschwitzin vapautuksen seitsemänkymmenvuotisjuhla. Kumpikin tapahtuma on aivan epäinhimillisen järkyttävä ja kertoo ihmisten raadollisuudesta.
Uutisissa on hyvin paljon huomioitu tämä Leningradin piirityksen muistopäivä. Olikohan osasyy siinä, että Putin on kotoisin Leningradista ja osallistui tapahtumaan. TV:stä tuli useampikin dokumentti aiheesta, mutta ainakin ne mitä minä näin saivat vain ärsyytymistäni aikaan. Koko sotatapahtuma oli kuvattu hyvin yksipuolisesti ja Saksaa pidettiin yksin syyllisenä kansanmurhaan. Tässä näkee hyvin sen, että sodan historian kirjoittaa aina sodan voittaja. Vielä seitsemänkymmenenvuoden jälkeenkin ei voida myöntää Neuvostoliiton ja Stalinin tekemiä virheitä. Venäjällä ei varmaankaan uskalleta aiheesta juuri puhuakaan. Siitä todisteena on Pietarin museokin joka on tehty piirityksen uhrien muistoksi. Niin vaatimaton pieni muutaman huoneen esittely on aivan loukkaava kuvaamaan sitä kuolemaa mitä piirityksessä tapahtui. Sitä ei mitenkään voi verrata esimerkiksi Puolan, Latvian ja Liettuan sotamuseoihin. Uskoisin, että siitäkin museosta saataisiin todella kiinnostava vetonaula, jos Venäjä uskaltaisi nostaa tapahtuman kunnolla keskusteluun.
Minä näen Leningradin piirityksen ja sen kuolonuhrit yhtä hyvin Stalinin viaksi, kuin saksalaistenkin. Kuolonuhreja ei olisi juuri tullut, jos Stalin olisi toiminut inhimillisesti, mutta hän vaan tapatti Neuvostoliiton kansaa. Leningrad olisi pystytty evakuoimaan lähes täysin jo ennen piiritystä, mutta Stalin esti sen. Stalinin käskystä kukaan ei saanut poistua Leningradista, mutta mitään ruokavarastojakaan ei kerätty. Ase-ja panssarivaunutehtaiden piti toimia täysillä ja niiden tuottama tavara saatiin kyllä kuljetettua Leningradista pois, mutta ei yhtään siviiliä. Ilmasilta olisi ollut myös mahdollinen järjestää ja sillä olisi pelastettu ainakin osa kaupunkilaisia. Sitä aloitettiin käyttämään vasta kesällä -42 jolloin taiteilijat, yliopiston väki ja puoluepamput siirrettiin Krimille.
Tiedetään myös, että puolueeseen kuuluvilla virkamiehillä ja heidän perheillään ei ollut mitään hätää. Heille riitti ruokaa ja lämmintä ihan niin kuin ennenkin. En halua mitenkään puolustaa Saksaa ja Hitlerin tekemiä kauheuksia, mutta liian vähän huomioidaan Neuvostoliiton julmuutta omaa kansaa vastaan.
Uutisissa on hyvin paljon huomioitu tämä Leningradin piirityksen muistopäivä. Olikohan osasyy siinä, että Putin on kotoisin Leningradista ja osallistui tapahtumaan. TV:stä tuli useampikin dokumentti aiheesta, mutta ainakin ne mitä minä näin saivat vain ärsyytymistäni aikaan. Koko sotatapahtuma oli kuvattu hyvin yksipuolisesti ja Saksaa pidettiin yksin syyllisenä kansanmurhaan. Tässä näkee hyvin sen, että sodan historian kirjoittaa aina sodan voittaja. Vielä seitsemänkymmenenvuoden jälkeenkin ei voida myöntää Neuvostoliiton ja Stalinin tekemiä virheitä. Venäjällä ei varmaankaan uskalleta aiheesta juuri puhuakaan. Siitä todisteena on Pietarin museokin joka on tehty piirityksen uhrien muistoksi. Niin vaatimaton pieni muutaman huoneen esittely on aivan loukkaava kuvaamaan sitä kuolemaa mitä piirityksessä tapahtui. Sitä ei mitenkään voi verrata esimerkiksi Puolan, Latvian ja Liettuan sotamuseoihin. Uskoisin, että siitäkin museosta saataisiin todella kiinnostava vetonaula, jos Venäjä uskaltaisi nostaa tapahtuman kunnolla keskusteluun.
Minä näen Leningradin piirityksen ja sen kuolonuhrit yhtä hyvin Stalinin viaksi, kuin saksalaistenkin. Kuolonuhreja ei olisi juuri tullut, jos Stalin olisi toiminut inhimillisesti, mutta hän vaan tapatti Neuvostoliiton kansaa. Leningrad olisi pystytty evakuoimaan lähes täysin jo ennen piiritystä, mutta Stalin esti sen. Stalinin käskystä kukaan ei saanut poistua Leningradista, mutta mitään ruokavarastojakaan ei kerätty. Ase-ja panssarivaunutehtaiden piti toimia täysillä ja niiden tuottama tavara saatiin kyllä kuljetettua Leningradista pois, mutta ei yhtään siviiliä. Ilmasilta olisi ollut myös mahdollinen järjestää ja sillä olisi pelastettu ainakin osa kaupunkilaisia. Sitä aloitettiin käyttämään vasta kesällä -42 jolloin taiteilijat, yliopiston väki ja puoluepamput siirrettiin Krimille.
Tiedetään myös, että puolueeseen kuuluvilla virkamiehillä ja heidän perheillään ei ollut mitään hätää. Heille riitti ruokaa ja lämmintä ihan niin kuin ennenkin. En halua mitenkään puolustaa Saksaa ja Hitlerin tekemiä kauheuksia, mutta liian vähän huomioidaan Neuvostoliiton julmuutta omaa kansaa vastaan.
Kommentit
Lähetä kommentti