Tästä tulee pitkä ja monimutkainen juttu ja kirjoitan tämän lähinnä selvitelläkseni omia ajatuksiani. Minusta on hyvin kiinnostavaa miten paljon sukulaisuussuhteita Euroopan kuninkaallisilla on ja siitä huolimatta on syntynyt sotia. Ensimmäisessä maailman sodassa oli kaksi Englannin kuningattaren lasten lasta eli Englannin kuningas Yrjö V ja Saksan Wilhelm II sekä Viktorian tyttärentyttären puoliso Venäjän Nikolai II.
Englannin kuningatar Viktorialla ja puolisollaan saksalais-syntyisellä Albertilla oli yhdeksän lasta, jotka kaikki naitettiin hyödyllisiin avioliittoihin. Vanhin tytär, Viktoria hänkin, naitettiin Saksan kruunuprinssille Frederik III:lle ja hänen lapsistaan tuli Saksan kuninkaaksi Wilhelm II ja tytär Sophia nai Kreikan kuninkaan Konstantin I:sen. Nuorin tytär Margaret olisi tullut Suomen kuningattareksi, jos meille olisi tullut kuningas Otto, niin kuin jossain vaiheessa suunniteltiin.
Viktorian vanhimmasta pojasta tuli tietysti kuningas Edward VII ja hän avioitui Tanskan prinsessa Aleksandran kanssa, joka oli kuningas Kristian IX:n tytär. Heidän lapsistaan vanhin poika kuoli parikymppisenä ja hänen tilalleen kruunuprinssiksi ja seuraavaksi kuninkaaksi tuli toiseksi vanhin poika. Yhdestä tyttärestä tuli Norjan kuningatar Maud, nykyisen kuningas Hakonin isoäiti. Kuningatar Viktorian toiseksi vanhin tytär kuoli jo alle kolmikymppisenä umpisuolen tulehdukseen ja hänen lapsensa päätyi takaisin Englannin hoviin ja Viktorian hoiviin. Näistä lapsista yhdestä tuli Venäjän viimeinen tsaaritar Aleksandra ja hänen sisarensa avioitui myös Romanovien sukuun eli tsaari Aleksanteri III:n veljen kanssa. Kolmannen tyttären tytär avioitui Kreikan kuningas Konstantin I: sen veljen kanssa ja he olivat Englannin Philipin eli Elisabet II:sen puolison vanhemmat. Siis Venäjän viimeinen tsaaritar oli prinssi Philipin äidin täti ja samalla hän oli kuningatar Elisabet II
isoisän serkku.
Seuraava kuningatar Viktorian tytär Louise oli lapseton. Helena tytär naitiin Saksan pieneen ruhtinas kuntaan ja hänen perillisensä eivät nousseet muihin kuningasperheisiin. Nuorimman tyttären Beatricen tytär Viktoria Eugenia nousi Espanjan kuningattareksi ja hänen pojanpoikansa on nykyinen kuningas Juan Carlos. Kuningatar Viktorian nuorin poika Leopold kuoli kolmekymppisenä verenvuototautiin, joka siirtyi kuningatar Viktorian kautta koko suvun vitsaukseksi. Leopoldin tytär Helena oli hetken aikaa Albanian kuningatar. Pojista toiseksi vanhin Alfred avioitui Venäjän Romanovien sukuun eli Aleksanteri II:n tyttären kanssa. Heidän tyttärensä Marie oli viimeinen Romanian kuningatar ja taas Marien tyttäristä toinen oli Jugoslavian viimeinen kuningatar ja toinen avioitui Kreikan Paul I:sen kanssa. Viktorian neljäs poika Arthur oli Ruotsin kuningatar Margaretin
isä. Margaret oli nykyisen kuninkaan Kaarle Kustaan isoäiti, näin myös Ruotsin kuninkaalliset sitoutuivat Viktorian sukupiiriin.
Euroopan kuninkaallisten esi-isä oli Tanskan kuningas Kristian IX, joka myöskin järjesti lapsensa hyödyllisiin avioliittoihin. Tytär Aleksandra oli naitettu Englantiin ja hän oli Edward VII:n puoliso. Yksi tytär Dagmar meni naimisiin Venäjän tsaarin Aleksanteri III: n kanssa ja sai nimekseen Maria Fjodorovna ja he olivat viimeisen tsaarin Nikolai II:sen vanhemmat. Vanhin poika nousi tietysti Tanskan seuraavaksi kuninkaaksi Frederik VI:ksi. Yksi pojista valittiin Kreikan kuninkaaksi Yrjö I:ksi Euroopan maiden yhteispäätöksellä. Näin Tanskan kuningas Kristian oli vaikutusvaltainen monessa maassa. Lähes jokainen nykykuninkaallinen on jotain kautta sukua sekä Tanskan Kristianille ja Englannin Viktorialle.
Tanskan nykyinen kuningatar Margareta on isänsä puolelta tietysti Kristianin pojanpojantytär ja samalla hän on äitinsä, kuningatar Ingridin puolelta Viktorian pojan tyttärentyttärentytär. Ruotsin Kaarle Kustaa on myös Viktorian pojan tyttärenpojanpoika ja hän on Tanskan Margaretan serkku, koska Kaarle Kustaan isä oli kuningatar Ingridin veli. Espanjan kuninkaan puoliso Sofia on Kreikan Paul I:n tytär ja siten vallasta syöstyn kuningas Konstatin II:sen sisar. Kuningas Konstantin II on naimisissa Tanskan prinsessa Anne-Marien kanssa, joka on kuningatar Margaretan sisar. Tähän ikäpolveen nämä suvun keskeiset avioliitot päättyykin, koska nykyhetken nuoret kuninkaalliset saavat jo valita puolison omien mieltymystensä mukaan.
Englannin kuningatar Viktorialla ja puolisollaan saksalais-syntyisellä Albertilla oli yhdeksän lasta, jotka kaikki naitettiin hyödyllisiin avioliittoihin. Vanhin tytär, Viktoria hänkin, naitettiin Saksan kruunuprinssille Frederik III:lle ja hänen lapsistaan tuli Saksan kuninkaaksi Wilhelm II ja tytär Sophia nai Kreikan kuninkaan Konstantin I:sen. Nuorin tytär Margaret olisi tullut Suomen kuningattareksi, jos meille olisi tullut kuningas Otto, niin kuin jossain vaiheessa suunniteltiin.
Viktorian vanhimmasta pojasta tuli tietysti kuningas Edward VII ja hän avioitui Tanskan prinsessa Aleksandran kanssa, joka oli kuningas Kristian IX:n tytär. Heidän lapsistaan vanhin poika kuoli parikymppisenä ja hänen tilalleen kruunuprinssiksi ja seuraavaksi kuninkaaksi tuli toiseksi vanhin poika. Yhdestä tyttärestä tuli Norjan kuningatar Maud, nykyisen kuningas Hakonin isoäiti. Kuningatar Viktorian toiseksi vanhin tytär kuoli jo alle kolmikymppisenä umpisuolen tulehdukseen ja hänen lapsensa päätyi takaisin Englannin hoviin ja Viktorian hoiviin. Näistä lapsista yhdestä tuli Venäjän viimeinen tsaaritar Aleksandra ja hänen sisarensa avioitui myös Romanovien sukuun eli tsaari Aleksanteri III:n veljen kanssa. Kolmannen tyttären tytär avioitui Kreikan kuningas Konstantin I: sen veljen kanssa ja he olivat Englannin Philipin eli Elisabet II:sen puolison vanhemmat. Siis Venäjän viimeinen tsaaritar oli prinssi Philipin äidin täti ja samalla hän oli kuningatar Elisabet II
isoisän serkku.
Seuraava kuningatar Viktorian tytär Louise oli lapseton. Helena tytär naitiin Saksan pieneen ruhtinas kuntaan ja hänen perillisensä eivät nousseet muihin kuningasperheisiin. Nuorimman tyttären Beatricen tytär Viktoria Eugenia nousi Espanjan kuningattareksi ja hänen pojanpoikansa on nykyinen kuningas Juan Carlos. Kuningatar Viktorian nuorin poika Leopold kuoli kolmekymppisenä verenvuototautiin, joka siirtyi kuningatar Viktorian kautta koko suvun vitsaukseksi. Leopoldin tytär Helena oli hetken aikaa Albanian kuningatar. Pojista toiseksi vanhin Alfred avioitui Venäjän Romanovien sukuun eli Aleksanteri II:n tyttären kanssa. Heidän tyttärensä Marie oli viimeinen Romanian kuningatar ja taas Marien tyttäristä toinen oli Jugoslavian viimeinen kuningatar ja toinen avioitui Kreikan Paul I:sen kanssa. Viktorian neljäs poika Arthur oli Ruotsin kuningatar Margaretin
isä. Margaret oli nykyisen kuninkaan Kaarle Kustaan isoäiti, näin myös Ruotsin kuninkaalliset sitoutuivat Viktorian sukupiiriin.
Euroopan kuninkaallisten esi-isä oli Tanskan kuningas Kristian IX, joka myöskin järjesti lapsensa hyödyllisiin avioliittoihin. Tytär Aleksandra oli naitettu Englantiin ja hän oli Edward VII:n puoliso. Yksi tytär Dagmar meni naimisiin Venäjän tsaarin Aleksanteri III: n kanssa ja sai nimekseen Maria Fjodorovna ja he olivat viimeisen tsaarin Nikolai II:sen vanhemmat. Vanhin poika nousi tietysti Tanskan seuraavaksi kuninkaaksi Frederik VI:ksi. Yksi pojista valittiin Kreikan kuninkaaksi Yrjö I:ksi Euroopan maiden yhteispäätöksellä. Näin Tanskan kuningas Kristian oli vaikutusvaltainen monessa maassa. Lähes jokainen nykykuninkaallinen on jotain kautta sukua sekä Tanskan Kristianille ja Englannin Viktorialle.
Tanskan nykyinen kuningatar Margareta on isänsä puolelta tietysti Kristianin pojanpojantytär ja samalla hän on äitinsä, kuningatar Ingridin puolelta Viktorian pojan tyttärentyttärentytär. Ruotsin Kaarle Kustaa on myös Viktorian pojan tyttärenpojanpoika ja hän on Tanskan Margaretan serkku, koska Kaarle Kustaan isä oli kuningatar Ingridin veli. Espanjan kuninkaan puoliso Sofia on Kreikan Paul I:n tytär ja siten vallasta syöstyn kuningas Konstatin II:sen sisar. Kuningas Konstantin II on naimisissa Tanskan prinsessa Anne-Marien kanssa, joka on kuningatar Margaretan sisar. Tähän ikäpolveen nämä suvun keskeiset avioliitot päättyykin, koska nykyhetken nuoret kuninkaalliset saavat jo valita puolison omien mieltymystensä mukaan.
En halua mitenkään loukata, mutta kysyisin vaan että kannattaako näitä historiajuttuja kirjoitella. Jaksaako niitä kukaan lukea? Tässäkin on pitkä tarina jonka kirjoittamiseen on mennyt paljon aikaa ja sitten kukaan ei edes viitsi lukea sitä läpi.
VastaaPoistaNyt olen aivan eri mieltä. Minusta nämä ovat kivoja pikkuannoksia historiasta. Luen yleensä nämä jutut ääneen miehellenikin. Näitä on juuri sopivasti ja aiheet ovat mielenkiintoisia.
VastaaPoista