Minä aina motkotan lukijoille siitä, että vanhat voiteet ja meikit pitää heittää roskiin. Nyt löysin omasta kaapistani sellaisen purtilon, että sitä voi jo nimittää antiikiksi. Se oli Editha Pihlerin finnipasta, joka oli myynnissä joskus 80-luvun alussa. Käsittääkseni koko Editha Pihlerin sarjaakaan ei ole edes Saksassa myyty pariinkymmeneenvuoteen.
Avasin tuon pikkupurkin ja hämmästykseksi voidepasta näytti ihan hyvältä. Aloin voidetta oikein tutkimaan ja haistelemaan eikä se haissut muulle, kuin alkoholille niin kuin se ennen vanhaankin haisi. Oli pakko tehdä se johtopäätös, että 70-80-luvun kosmetiikan säilöntä-ja raaka-aineet oli sen verran tiukkaa tavaraa ettei bakteerit selviä niistä hengissä. Oletettavasti tuon finnipastan raaka-aineet oli valkosavi eli kaoliini, salisyylihappo, etanoli ja runsaasti vaseliinia. Näiden vaikutusaineiden lisäksi siinä varmaan oli vahvat säilöntäaineet, hajusteet ja väriaineet, sekä emulgaattori, joka pitää voiteen tasalaatuisena. Vielä 70-luvun lopussa ei ollut juurikaan rajoituksia kosmetiikan raaka-aineissa ja voiteet säilöttiin erittäin vahvoilla aineilla. Siksi tuokin pikkupurtilo oli säilynyt yli 30-vuotta lähes muuttumattomana.
Kosmeettisissa voiteissa oli todella rajuja raaka-aineita 50-70-luvuilla. Onneksi silloin ei ollut voiteissa kuljettaja-aineita liposomeja, tai mikrosomeja, joten ne ei kovin hyvin onneksi imeytyneet ihoon. Hormoneja käytettiin ihan yleisesti ryppyvoiteiden vaikutusaineina ja niiden määrä ei ollut edes mitenkään vähäinen. Melkein sama, kuin nykynainen vetelisi Estrogeeliä kasvoihin. Tuon vanhan purkin löytäminen oli hyvä muistutus siitä miten paljon kosmetiikka on muuttunut minun työurani aikana. Kaikki muutokset ovat onneksi olleet positiivisia ja nykyään kosmetiikkaa valvoo , lainsäädäntö, joka aika hyvin estää vaarallisten aineiden myyntiin pääsyn. Valitettavasti vielä ei millään tavalla kontroloida niitä koneita mitä ihonhoitoon käytetään ja siksi markkinoille tuleekin mikroneulauslaitteita tai jäädytyslaitteita.
Kosmetiikan vaikutus on lisääntynyt monikertaisesti, mutta se on täsmävaikutusta. Kosmetiikka ei saa imeytyä verenkiertoon. Kaikki kosmetiikan raaka-aineet tutkitaan hyvin ja mitään selviä allergeeneja ei käytetä. En ikinä olisi työelämäni alussa voinut kuvitella miten hienolla ja tehokkaalla kosmetiikalla nykyään voin asiakkaitani hoitaa.
Avasin tuon pikkupurkin ja hämmästykseksi voidepasta näytti ihan hyvältä. Aloin voidetta oikein tutkimaan ja haistelemaan eikä se haissut muulle, kuin alkoholille niin kuin se ennen vanhaankin haisi. Oli pakko tehdä se johtopäätös, että 70-80-luvun kosmetiikan säilöntä-ja raaka-aineet oli sen verran tiukkaa tavaraa ettei bakteerit selviä niistä hengissä. Oletettavasti tuon finnipastan raaka-aineet oli valkosavi eli kaoliini, salisyylihappo, etanoli ja runsaasti vaseliinia. Näiden vaikutusaineiden lisäksi siinä varmaan oli vahvat säilöntäaineet, hajusteet ja väriaineet, sekä emulgaattori, joka pitää voiteen tasalaatuisena. Vielä 70-luvun lopussa ei ollut juurikaan rajoituksia kosmetiikan raaka-aineissa ja voiteet säilöttiin erittäin vahvoilla aineilla. Siksi tuokin pikkupurtilo oli säilynyt yli 30-vuotta lähes muuttumattomana.
Kosmeettisissa voiteissa oli todella rajuja raaka-aineita 50-70-luvuilla. Onneksi silloin ei ollut voiteissa kuljettaja-aineita liposomeja, tai mikrosomeja, joten ne ei kovin hyvin onneksi imeytyneet ihoon. Hormoneja käytettiin ihan yleisesti ryppyvoiteiden vaikutusaineina ja niiden määrä ei ollut edes mitenkään vähäinen. Melkein sama, kuin nykynainen vetelisi Estrogeeliä kasvoihin. Tuon vanhan purkin löytäminen oli hyvä muistutus siitä miten paljon kosmetiikka on muuttunut minun työurani aikana. Kaikki muutokset ovat onneksi olleet positiivisia ja nykyään kosmetiikkaa valvoo , lainsäädäntö, joka aika hyvin estää vaarallisten aineiden myyntiin pääsyn. Valitettavasti vielä ei millään tavalla kontroloida niitä koneita mitä ihonhoitoon käytetään ja siksi markkinoille tuleekin mikroneulauslaitteita tai jäädytyslaitteita.
Kosmetiikan vaikutus on lisääntynyt monikertaisesti, mutta se on täsmävaikutusta. Kosmetiikka ei saa imeytyä verenkiertoon. Kaikki kosmetiikan raaka-aineet tutkitaan hyvin ja mitään selviä allergeeneja ei käytetä. En ikinä olisi työelämäni alussa voinut kuvitella miten hienolla ja tehokkaalla kosmetiikalla nykyään voin asiakkaitani hoitaa.
Voiko tätä total eye care rasvaa käyttää jatkuvasti päiväksi? Eihän se vaaleanpunainen väri tuki ihoa? Olen käyttänyt silmänpainelääkitystä useamman vuoden ja ne tipat selvästi tummentaa ihoa. Tuo total eye care on ollut pelastus, kun en halua meikkiä käyttää. Mietityttää vaan, että voiko sitä käyttää vuodesta toiseen. Yörasvaa olen sitten vaihdellut ja nyt on käytössä tämä uusi ultracalming serum.
VastaaPoistaKiitos näistä hyvistä informatiivisistä kirjoituksista!