Aihe tähän kirjoitukseen tuli, kun lueskelin Hämeen Sanomaa ja huomasin taas erään lääkärin mainoksen, joka on ainakin parikymmentävuotta mainostanut tekevänsä kaikkea mahdollista. Ammattinimenä hänellä oli jo kolme erikoisalaa eli kirurgi, sisätautikirurgi ja ortopedi. Työlista oli pitkä ja siinä oli esimerkiksi suonikohjuhoidot, peräpukamahoidot, mahan tähystykset ja nyt näköjään ryppyjen pistoshoidot. Luulisi, että Valvira puuttuisi jo näihin erikoislääkärinimikkeisiin, mutta tiedän Valviran olevan aivan ylityöllistetty ja asiat siellä venyvät kuukausikaupalla.
Nämä ryppyjen pistoshoidot ja kauneuskirurgia on lääkäreille houkutteleva tapa pistää rahoiksi. Suurin osa kuluttajista luottaa siihen, että jokainen lääkäri osaa näitä tehdä, jos kerran niitä markkinoi. Näin se ei todellakaan ole. Tuossa edellä mainitussakin tapauksessa kuusikymppinen mies, joka ei varmaan ole ulkonäköön tätä ennen aikaansa laittanut osaa nyt yhtä äkkiä arvioida mikä lihas pitää halvaannuttaa, jotta ilme nuorentuisi. Tähän en todellakaan usko, mutta rahanhimo pistää ihmisen arvioimaan väärin omaa osaamistaan.
Olen ehkä ennenkin kertonut miksi suhtaudun niin suurella epäilyllä muiden, kuin plastiikkakirurgien kauneuskirurgiaan. Tämä tapahtui yhdeksänkymmentäluvun alkupuolella, kun kauneuskirurgia oli aika uusi asia Suomessa. Vastasin silloin Suomen Kosmetologien Yhdistyksen luentopäivien järjestelyistä ja minulle soitti eräs kirurgi ja tarjoutui luennoimaan uudesta silmänympärysleikkauksesta. Yhdistyksellä oli niukasti rahaa ja olin oikein tyytyväinen, kun joku tuli ilmaiseksi esitelmöimään. Luotin myös suomalaiseen lääkäriin enkä osannut mitenkään pitää häntä huijarina. Luentopäivien ohjelmaa mainostettiin monessa paikassa ja sitten sain soiton eräältä plastiikkakirurgilta, joka pyysi saada tulla kollegoidensa kanssa kuuntelemaan edellä mainitun kirurgin esitelmää. Toivotin heidät tervetulleiksi ja olin iloinen, että ohjelmamme kelpasi.
Itse tapahtuma päivänä kuulijoiksi luennolle tuli lähes kymmenkunta lääkäriä ja tämä kirurgi piti ihan sujuvan esitelmän. Hän näytti diakuvilla miten leikkaus tehdään ja mitä tuloksia sillä saavutetaan. Siihen aikaan en osannut arvioida leikkausmenetelmiä ja uskoin täysin tuohon tekniikkaan, niin kuin kaikki muutkin kosmetologit. Sitten, kun esitelmä oli ohitse ja minä jatkoin luentopäivän juontamista eräs lääkäreistä pyysi puheenvuoroa. Hän moitti hyvin selväsanaisesti tämän kirurgin ja kollegansa leikkausmenetelmää. Ihmetteli myös miksi kirurgi ei ollut pyytänyt neuvoja tutuilta plastiikkakirurgeilta. Plastiikkakirurgi osoitti hyvin konkreettisesti diakuvista miten pieleen tuo leikkaus meni. Maallikkokin ymmärsi ettei tuon kirurgin leikkausmenetelmä toiminut ollenkaan, mutta se oli helppo ja nopea tehdä. Hintakin oli houkuttelevan halpa, mutta tulos kesti alle puolivuotta. Tuosta tapauksesta nousi aikamoinen soppa ja kirurgi oli jopa menettämässä lääkärioikeuksiaan.
Nykyisin tuo kirurgi tekee lähes pelkästään kauneuskirurgiaa, mutta ei ole koskaan saanut plastiikkakirurgin koulutusta. Kyllä siis suomalaistenkin lääkäreiden moraali venyy, kun rahasta on kysymys. Halpoja kauneusleikkauksia mainostetaan nykyään hyvinkin agressiivisesti ja saat leikkauksen, vaikka osamaksulla. Yleensä nämä halvat leikkaukset tehdään ulkomailla ja esitteissä puhutaan vaan kirurgista eikä plastiikkakirurgista. Minun neuvoni on ettei koskaan kannata antaa kasvojaan leikellä kenenkään muun, kuin plastiikkakirurgin. Esimerkiksi aurinkokeratoosin poistojälki näyttää ihan toiselta plastiikkakirurgin jäljiltä, kuin ihotautilääkärin.
Nämä ryppyjen pistoshoidot ja kauneuskirurgia on lääkäreille houkutteleva tapa pistää rahoiksi. Suurin osa kuluttajista luottaa siihen, että jokainen lääkäri osaa näitä tehdä, jos kerran niitä markkinoi. Näin se ei todellakaan ole. Tuossa edellä mainitussakin tapauksessa kuusikymppinen mies, joka ei varmaan ole ulkonäköön tätä ennen aikaansa laittanut osaa nyt yhtä äkkiä arvioida mikä lihas pitää halvaannuttaa, jotta ilme nuorentuisi. Tähän en todellakaan usko, mutta rahanhimo pistää ihmisen arvioimaan väärin omaa osaamistaan.
Olen ehkä ennenkin kertonut miksi suhtaudun niin suurella epäilyllä muiden, kuin plastiikkakirurgien kauneuskirurgiaan. Tämä tapahtui yhdeksänkymmentäluvun alkupuolella, kun kauneuskirurgia oli aika uusi asia Suomessa. Vastasin silloin Suomen Kosmetologien Yhdistyksen luentopäivien järjestelyistä ja minulle soitti eräs kirurgi ja tarjoutui luennoimaan uudesta silmänympärysleikkauksesta. Yhdistyksellä oli niukasti rahaa ja olin oikein tyytyväinen, kun joku tuli ilmaiseksi esitelmöimään. Luotin myös suomalaiseen lääkäriin enkä osannut mitenkään pitää häntä huijarina. Luentopäivien ohjelmaa mainostettiin monessa paikassa ja sitten sain soiton eräältä plastiikkakirurgilta, joka pyysi saada tulla kollegoidensa kanssa kuuntelemaan edellä mainitun kirurgin esitelmää. Toivotin heidät tervetulleiksi ja olin iloinen, että ohjelmamme kelpasi.
Itse tapahtuma päivänä kuulijoiksi luennolle tuli lähes kymmenkunta lääkäriä ja tämä kirurgi piti ihan sujuvan esitelmän. Hän näytti diakuvilla miten leikkaus tehdään ja mitä tuloksia sillä saavutetaan. Siihen aikaan en osannut arvioida leikkausmenetelmiä ja uskoin täysin tuohon tekniikkaan, niin kuin kaikki muutkin kosmetologit. Sitten, kun esitelmä oli ohitse ja minä jatkoin luentopäivän juontamista eräs lääkäreistä pyysi puheenvuoroa. Hän moitti hyvin selväsanaisesti tämän kirurgin ja kollegansa leikkausmenetelmää. Ihmetteli myös miksi kirurgi ei ollut pyytänyt neuvoja tutuilta plastiikkakirurgeilta. Plastiikkakirurgi osoitti hyvin konkreettisesti diakuvista miten pieleen tuo leikkaus meni. Maallikkokin ymmärsi ettei tuon kirurgin leikkausmenetelmä toiminut ollenkaan, mutta se oli helppo ja nopea tehdä. Hintakin oli houkuttelevan halpa, mutta tulos kesti alle puolivuotta. Tuosta tapauksesta nousi aikamoinen soppa ja kirurgi oli jopa menettämässä lääkärioikeuksiaan.
Nykyisin tuo kirurgi tekee lähes pelkästään kauneuskirurgiaa, mutta ei ole koskaan saanut plastiikkakirurgin koulutusta. Kyllä siis suomalaistenkin lääkäreiden moraali venyy, kun rahasta on kysymys. Halpoja kauneusleikkauksia mainostetaan nykyään hyvinkin agressiivisesti ja saat leikkauksen, vaikka osamaksulla. Yleensä nämä halvat leikkaukset tehdään ulkomailla ja esitteissä puhutaan vaan kirurgista eikä plastiikkakirurgista. Minun neuvoni on ettei koskaan kannata antaa kasvojaan leikellä kenenkään muun, kuin plastiikkakirurgin. Esimerkiksi aurinkokeratoosin poistojälki näyttää ihan toiselta plastiikkakirurgin jäljiltä, kuin ihotautilääkärin.
Olen jo pitempään lukenut tätä blogia, koska olen Dermalogican käyttäjä. Opiskelen korkeakoulussa myynti-ja kauppatiedettä ja siltä pohjalta olen miettinyt tämän blogin focusta.
VastaaPoistaIlmeisesti kirjoittaja on jo eläkeikää lähestyvä ja keksinyt jostain yrittäjälehdestä blogin merkityksen. Kuitenkin tästä blogista puuttuu täysin kohderyhmä. Nyt kirjoittaja kertoo viisi-kuusikymppisten naisten meikistä ja ihonhoidosta. Useampi kirjoitus on koskenut jopa kahdeksankymppisiä. Mistä näille jutuille tulee lukijat? En voisi kuvitella, että oma äitini 49v.käyttäisi vapaahetkiään netissä lukien meikkiohjeita. Ylipäätänsä kuinka moni yli viisikymppinen käyttää nettiä muuta, kuin työssään.
Olen itse kiinnostunut näistä meikki- ja ihonhoitoblogeista ja kaikki muuthan onkin kohdistettu alle kolmikymppisille. Tässäkin blogissa on varmaan paljon ihan kunnon asiaakin, mutta kirjoittaja näkee turhaan suurta vaivaa, kun tavoittelee itsensä ikäisiä lukijoita.
Purskahdin melkein nauruun, kun kirjoittaja kertoi kahdeksankymppisestä, joka tuli kestovärjäyksiin. Se taisi olla kyllä mielikuvistusjuttu. Tapaan harvoin omaa iso-äitiäni, mutta hän ei takuulla haikaile kasvohoidoista.
Markkinoinnissa on tärkeää löytää oikea kohderyhmä.
Julia
Oho, "lievää" ikärasismia tässä Julialta :D. Itse olen 46-vuotias eli melkein äitisi ikäinen ja todellakin luen tätä blogia ja käytän muutenkin aktiivisesti nettiä, luen muitakin muoti- ja meikkiblogeja. Mutta kiitos vaan tästä aliarvioinnista, onhan se mukava tietää, että korkeakouluopiskelija Julia pitää tämän ikäisiä kalkkiksina joille ei mitään ihonhoito- meikki ja muotiblogeja kannata suunnata. Puhumattakaan kahdeksankymmpisistä, joiden pitäisi unohtaa itsensä hoitaminen ja keskittyä tutkimaan kuolinilmoituksia ja pyyhkimään pölyjä olohuoneen nurkassa odottavasta ruumisarkusta.
VastaaPoistaVoipi olla, että ymmärrystä tulee iän myötä lisää?
Mia
Korkeakoulu opiskelija Julia on ikärasisimin kannattaja. Ei naisena olo lopu siihen kun täyttää 40 tai 80. Ei iällä ole mitään merkitystä siihen onko kiinnostunut ihon hoidosta tai meikkaamisesta. Kunhan täytät 50, voi olla että mielipiteesi ovat muuttuneet.
VastaaPoistaJulia, hienoa että opiskelijana kerrot menestyvälle ja asiakas- sekä lukijakuntansa löytäneelle taitavalle yrittäjälle, miten hänen pitäisi hoitaa asiansa. Toisaalta kyllä uskon, että Inkerin kannattaisi antaa kertoa opiskelijoille, miten hän on onnistunut löytämään juuri sen nichen, johon hänen palvelunsa osuvat hyvin.
VastaaPoistaSinun, Julia, kannattaisi ottaa ohjelmaasi muutama ageistista eli ikäistävää ajattelua purkava kurssi.
Tulevalle myynnin alan osaajalle on vaarallista kuvitella, että samanikäiset ovat samanlaisia. Vaarallista on myös kuvitella tietävänsä, miten tietynikäiset ajattelevat, miten toimivat, mitä haluavat ja mitä he kuluttajina tarvitsevat.
Iän myötä yksilöiden väliset erot kasvavat. Kaksi kuusikymppistä tai kaksi kahdeksankymppistä voivat olla täysin eri maailmoista. Minusta on myös yksisilmäistä ja hedelmätöntä, jos tietyssä iässä sulkee silmänsä kaikelta, mikä koskee itseä nuorempia tai vanhempia.
Itse en tarvitse latteata keskiarvokerrontaa eri asioista vaan mahdollisiin maailmoihin on ilo tutustua, kuten esimerkiksi naisiin, jotka hoitavat itseään kahdeksankymppisinä.
Olen juuri 57 vuotta täyttänyt ja seuraan säännöllisesti noin viittäkymmentä blogia - laidasta laitaan. Tämä blogi on paras, jos haluaa tietää ihonhoidosta ja Dermalogican tuotteista (ja sotahistoriasta). Seuraan myös muun muassa meikki-, tyyli-, treeni-, kirja- ja ruokablogeja - hyvin monenikäisiltä kirjoittajilta. Jos sinun äitisi, Julia, ei 49-vuotiaana vietä vapaahetkiään netissä, on turha kuvitella, että kaikki yli 49-vuotiaat ovat samanlaisia.
Valitsin pitkästä matkasta Inkerin hoitolan juuri siksi, miten hän kirjoittaa ihonhoidosta ja työstään. Samoin valitsin kulmieni kestopigmentoijan, nuoren naisen, sen perusteella, miten hän kirjoittaa asiasta. Molemmat valinnat ovat menneet nappiin.
Leena
Itseeni kolahti tuo Julian arvio, että Inkeri lähentelee eläkeikää. Olen ollet kymmeniä vuiosia hänen asiakkaanaan ja minä meistä kahdesta ensimmäisenä nautin kansaneläkettä. Eikä ole vielä hetkeksikään tullut mieleen se vaihe, koska siihen on reilusti yli kymmenenvuotta.
VastaaPoistaMeitä naisia näköjään niputetaan määrättyyn muottiin monelta taholta. Miesten maailmassa ei hyväksytä, kun sopivan ikäisiä naisia, mutta, että nuoret naiset itse vetävät näin rajua ikärasismia on minulle yllätys ja suuri järkytys.
Pitäisiköhän sinun istua pöydän ääreen äitisi kanssa ja jutella selväksi millaisia kauneuskäsityksiä hänellä on.
Kiitos Inkeri mainiosta blogista josta saavat ihonhoitotietoa kaikenikäiset. Kaipaisin lisää kauneudenhoitoon liittyviä blogeja joita kirjoittavat yli nelikymppiset.
VastaaPoistaT. ahkera blogien lukija ja netin ihmeellisessä maailmassa seikkailija 46-v
Voi ei, voiko näin Juliamaisesti asioista ajattelevia ihmisiä edes olla?! Huh huh. Olen 51-vuotias (kauneus - ja muiden) blogien suurkuluttaja enkä ole tajunnutkaan etten kuulu kohderyhmään. Olen oikeastaan ihmisenä aika samanlainen kuin 20 vuotta sitten. Ymmärrät Julia kyllä mitä tarkoitan kunhan sinullekin vähän ikää karttuu.
VastaaPoistaTekstissäsi ei valitettavasti ollut päätä eikä häntää. Sinulla onkin paljon opittavaa jos markkinointi on tulevaisuuden alasi. Mutta onneksi oletkin vasta opiskelija. Olikohan teksti kuitenkin vaan provo..? Jos ei ollut niin vähän kyllä säälin sinua Julia.
Olen pitänyt tapanani vastata kaikkiin kommentteihin, vaikka joskus epäilenkin niitä provokaatioiksi.
VastaaPoistaTässä Julia taitaa olla ihan tosissaan, koska 35-vuoden kokemus markkinointiopeista on opettanut aina etsimään kohderyhmää vastaava markkinointikanava. Siinä olet siis ihan oikeilla jäljillä. Nyt ei kuitenkaan ole kysymys puhtaasti myynnistä, tai markkinoinnista, vaan minä kirjoitan tätä blogia pitkälti ihan omaksi ilokseni. Toisaalta tunnen myös erittäin hyvin omat asiakkaani ja tiedän minkätyyppisille ihmisille kirjoitan. Tämän blogin tarkoitus ei ole uusasiakashankinta, vaan kertoa kuulumisia niille ihmisille, jotka ovat työstäni kiinnostuneet.
Minulle on jo vuosia sitten selvinnyt, että tämän blogin tyypillinen lukija on 40-60 ikäinen, joka lukee netistä paljon muutakin, kuin tätä blogia olematta kuitenkaan mitenkään nettiriippuvainen. Nyt on vaan huomioitava, että työikäinen nainen ja heitä vanhempikin käyttää nettiä ihan yhtä paljon, kun opiskelijatytötkin.
Sinullekin Julia varmaan selviää muutaman vuoden päästä ettei se ihmisen ikä olekkaan niin merkittävä tekijä, mitä parikymppisenä luulee. Jos ihminen rakastaa kauniita vaatteita parikymppisenä, niin hän rakastaa niitä vielä yhdeksänkymppisenä. On suuri harmi ettet ole päässyt useammin tekemisiin isovanhempiesi kanssa, niin kuin kerroit. Varmaan tutustumalla heihin huomaisitkin ettei se ole ollenkaan tärkeä adia, vaan ihminen sen iän ja kokemusten takana on tärkein.
Inkeri
Vaikka kosmetologina olen monesti eri mieltä Inkerin kirjoituksista niin nyt kyllä täytyy tarttua aiheeseen ja vastata. Nimenomaan aikuiset naiset eli ne viisikymppiset ovat kiinnostuneita monestakin kauneusblogista. Itselläni parhaat asiakkaat ovat aina olleet yli 50 v ja todella merkittävä ryhmä ovat eläkeläiset ja yli 70 vuotiaat. Ei taida olla tyttönen ajan hermolla tai sitten tuo oli vain provo. Eläkeläisillä on rahaa ja aikaa käyttää kasvohoitoihin ja haluavat henmmotella itseään kun eivät nuorena ehtineet tai raaskineet. Ja mistäs tiedät ettei isoäitisi haaveile hoidosta tai jopa käy sinulta salaa niissä...
VastaaPoistaEdellisessä kommentissa on iso totuus. Mitään tutkimusta asiasta ei varmaankaan ole, mutta kyllä eläkeikäiset ovat merkittävä kosmetologipalvelujen käyttäjäkunta. Moni ei ehdi, eikä raaski ruuhkavuosinaan käydä hoidoissa, mutta yli nelikymppisenä on jo aikaa ja rahaa itselleenkin. Omista vakioasiakkaistani suurin osa on aloittanut itsensä hoitamisen noin neli-viisikymppisenä ja he jatkavat sitä, niin kauan kun jaksavat.
VastaaPoistaMyöhemmällä iällä hoitoon tulee myös se merkitys ettei yhdeksänkymppisenä jaksa enää moniin paikkoihin mennä, tai osallistua. Tutulla kosmetologilla käynti on mukavaa vaihtelua, rentoutumista ja mielihyvää. Nykyisin myös moni eläkkeelle jäävä sanoo ihan suoraan käyttävänsä kaiken liikenevän rahan itsensä hoitamiseen, matkustamiseen ja muuhun mukavaan. Se on minusta ihan oikea periaate. He ovat omat rahansa ansainneet ja ei tämän päivän " juulioille" tarvitse perintöä säästää, koska he eivät edes osaisi sitä arvostaa.
Inkeri