Jokainen ihminen vanhenee

Olen taas pyöritellyt mielessäni tätä vanhenemisasiaa. Toivottavasti osaan tuoda ajatukseni julki ymmärrettävällä tavalla. Mielestäni ihmisen iän merkitys on kasvanut ja vanhuudesta on tehty epämiellyttävä vika, jota kukaan ei omalle kohdalleen halua. Se on hyvin paha juttu, koska vanhuudelta välttyminen on mahdotonta, jos ihminen elää saa. Voi olla, että oma näkökantani vääristyy, koska teen työtä jossa vanheneminen on jokapäiväinen puheenaihe. Minulla on myös sellainen tunne, että naisen vanheneminen on vähemmän sallittua, kun miehen vanheneminen.

Oma suhtautuminen ihmisen ikään on paljon muuttunut oman ikääntymiseni myötä. Minulla on kuitenkin aina ollut kaiken ikäisiä ystäviä enkä ole arvottanut ihmistä iän perusteella. Nyky-yhteiskunnassa ihmistä määritetään iän mukaan paljon enemmän, kuin ennen. Toisaalta ihmiset elää paljon pitempään, kun aikaisemmin ja varsinainen vanhuus alkaa huomattavasti myöhemmin, kuin viisikymmentävuotta sitten. Nuorilla on tietysti omanlaisensa käsitys iästä, mutta se on ymmärrettävää, koska elämänkokemusta ei vielä ole. Varmaan parikymppisenä minäkin pidin viisikymppistä todella vanhana. Huolestuttavinta kuitenkin on, että keski-ikäisetkin asettaa rajoitteita iän mukaan.

Järkyttävimmän keskustelin kävin parivuotta sitten erään naispankinjohtajan kanssa. Olin silloin jo viisikymppinen ja hän ehkä muutaman vuoden nuorempi. Hän eräästä yrittäjyyteen liittyvästä kirjasta, jonka eräs hämeenlinnalainen oli kirjoittanut. Kerroin, että sain kirjan heti painotuoreena, koska kirjoittaja oli ystäväni. Hän sanoi heti ettei kysymys ole samasta kirjasta, koska hänen tarkoittaman kirjan kirjoittaja on kolmekymppinen. Hetken mietin, että taitaa tuo ystäväni olla jo kolmekymppinen, kun en ole koskaan hänen tarkkaa ikäänsä ajatellut. Pankinjohtaja ilmoitti kuiten ykskantaan ettei kirjoittaja voi olla ystäväni, koska hän on lähes parikymmentävuotta minua nuorempi. Tämä keskustelu pysäytti minut todella.

Jos ihminen itse asettaa itselleen esteitä ettei määrätyn ikäisenä voi tehdä sitä, tai tätä, niin hätä vanhenemisesta on varmaan tosi suuri. Silloin lähdetään etsimään sitä keinotekoista nuoruutta plastiikkakirurgiasta yms.muutaman vuoden voi itseään huijata ettei vanhene ollenkaan, mutta vanhuus tulee eteen vääjäämättä. Se on vaan pakko hyväksyä, tai elämästä tulee tosi vaikeaa. Oma käsitykseni kauneudenhoidon ammattilaisena on, että sen mitä ulkonäössä menettää voittaa elämänkokemuksena moneen kertaan. Minusta olisi parasta hidastaa vanhenemista ja näyttää hyvältä omanikäiseltään. Viisikymppinen ei ole parikymppinen tehdään mitä hyvänsä, mutta parasta olisi näyttää nuorekkaalta oman ikäiseltään.

Tämän näen omissa asiakkaissani. Moni viisikymppinen näyttää nelikymppiseltä. Yksikään meidän vakioasiakas ei näytä ainakaan ikäistään vanhemmalta, vaan ainakin viisi, tai kymmenenkin vuotta nuoremmalta. Viime kesänä mieleeni jäi, kun näin kaupungilla useamman vakioasiakkaani, jotka olivat jo jääneet eläkkeelle. Jokainen heistä näytti hämmästyttävän hyvältä kauniissa kukkamekossaan. Heidän ikäänsä oli vaikea arvioida, mutta mitä sen on edes väliä, koska hyvinhoidettu mielyttävän näköinen ihminen on aina ilo silmälle.