Idea tähän kirjoitukseen tuli eräästä aikaisemmasta kommentista missä valiteltiin kampaajien ja kosmetologien epäsiistiä ulkonäköä. Itse olen ajatellut monta kertaa aivan samaan. Omalla kohdalla arviot aina sokeutuu enkä voi väittää olevani mikään esimerkki, mutta ainakin pyrin siihen. Arvostan asiakkaitani ja haluan olla siisti ja huoliteltu työssäni. Sen voin sanoa, että Mari on ainakin siinä onnistunut. Hän on aina kauniisti meikattu, siistissä työpuvussa ja ennen kaikkea hyväntuulinen.
Työvaate on tärkein asia mihin aina kiinnitän huomiota. Aikoinaan eräs miesterveystarkastaja piti minulle pitkän äkseerauksen millainen työvaate pitää olla. Silloin vielä terveystarkastajillakin oli aikaa puuttua työvaatteiden hygieenisyyteen ja asianmukaisuuteen. Tuo terveystarkastaja oli aivan oikeassa, mutta hän ei huomioinut, että puhui ihan väärälle naiselle. Minulla on aina ollut kosmetologintyöhön tarkoitetut työvaatteet ja loukkaannuin syvästi, kun joku mieshenkilö puuttuu minun vaatteisiini. Sen jälkeen olen lukuisia kertoja ihmetellyt kampaamoissa eikö kukaan ole kertonut miten työhön pukeudutaan. Enkä nyt puhu omasta kampaajastani Kuikan Tiinasta Hiushuumasta, hän on aina ilo silmälle. Vuosien varrella en ole kai käynyt kertaakaan muulla kampaajalla, joka olisi ulkonäkönsä siisteyteen panostanut. Suurin osa on ollut omissa vaatteissaan ja joku värin syömä essu edessään. Eräässä kampaamossa oli tapana, että henkilökunta laittoi samalla omia hiuksiaan. Heillä oli välillä permisrullat päässä, tai väriraitafoliot. Mitähän te sanoisitte, jos tulisin ovea avaamaan naamio naamassa?
Kuljen aika usein aamuisin erään kynsistudion ohitse ja ikkunasta näkee suoraan sisään. Talvella tyttö teki työtään valtava pörröinen tuubihuivi kaulassaan. Viimeksi hänellä näytti olleen pitkähihainen villapusero joka hipoi koko ajan asiakkaan käsiä. Miten ihmeessä niissä vaatteissa voi lakata kynsiä ja tehdä töitä? Pörröinen mohair ja villaneuleet ovat viimeinen juttu mitä haluaa samaan huoneeseen tarkan lakkaustyö, tai meikinteon aikana. Jos asiakkaalla on sellaiset ne suojataan visusti suojakapalla, koska irtoavat haituvat pilaa heti hyvän työn. Pitkät hihat ovat ehdottomasti pois suljettu hoitotyössä. Niiden kanssa ei voi kunnolla desinfioida käsiään ylös ranteisiin saakka ja nehän kampaamossakin roikkuu asiakkaan kasvoille.
Liika hienouskaan ei välttämättä ole hyväksi. Muistan miten kerran olin sopinut erään esittelijän kanssa tapaamisen hoitolaani. Olin jo aamupäivän tehnyt hikisenä töitä ja kosmetologikoulutuksella oleva esittelijä tietää tulevansa paikkaa, jossa tehdään raskasta fyysistätyötä. Hän tuli kahdeksansentinkoroissa, miniminihameessa ja pusero oli auki lähes vyötärölle. Joka hiuskarva oli paikoillaan ja meikki olisi ollut parhaimmillaan yökerhossa. Hän oli aivan upean näyttävä nainen, mutta ihan väärässä asussa myymässä desinfiointiaineita ja instrumentteja työpaikoille. Minulle tuli alenmuudentunne hänen rinnallaan ja se ei ole hyvä asetelma asiakaspalvelussa.
Parasta olisi, jos pystyisin olemaan esimerkki, mutta sen verran neutraali, että häivyn taustalle ja asiakkaan asiat ovat etusijalla. Meidän kauneushoitolassa on tärkeintä asiakas ja hänen toiveensa eikä minun ulkonäköni.
Työvaate on tärkein asia mihin aina kiinnitän huomiota. Aikoinaan eräs miesterveystarkastaja piti minulle pitkän äkseerauksen millainen työvaate pitää olla. Silloin vielä terveystarkastajillakin oli aikaa puuttua työvaatteiden hygieenisyyteen ja asianmukaisuuteen. Tuo terveystarkastaja oli aivan oikeassa, mutta hän ei huomioinut, että puhui ihan väärälle naiselle. Minulla on aina ollut kosmetologintyöhön tarkoitetut työvaatteet ja loukkaannuin syvästi, kun joku mieshenkilö puuttuu minun vaatteisiini. Sen jälkeen olen lukuisia kertoja ihmetellyt kampaamoissa eikö kukaan ole kertonut miten työhön pukeudutaan. Enkä nyt puhu omasta kampaajastani Kuikan Tiinasta Hiushuumasta, hän on aina ilo silmälle. Vuosien varrella en ole kai käynyt kertaakaan muulla kampaajalla, joka olisi ulkonäkönsä siisteyteen panostanut. Suurin osa on ollut omissa vaatteissaan ja joku värin syömä essu edessään. Eräässä kampaamossa oli tapana, että henkilökunta laittoi samalla omia hiuksiaan. Heillä oli välillä permisrullat päässä, tai väriraitafoliot. Mitähän te sanoisitte, jos tulisin ovea avaamaan naamio naamassa?
Kuljen aika usein aamuisin erään kynsistudion ohitse ja ikkunasta näkee suoraan sisään. Talvella tyttö teki työtään valtava pörröinen tuubihuivi kaulassaan. Viimeksi hänellä näytti olleen pitkähihainen villapusero joka hipoi koko ajan asiakkaan käsiä. Miten ihmeessä niissä vaatteissa voi lakata kynsiä ja tehdä töitä? Pörröinen mohair ja villaneuleet ovat viimeinen juttu mitä haluaa samaan huoneeseen tarkan lakkaustyö, tai meikinteon aikana. Jos asiakkaalla on sellaiset ne suojataan visusti suojakapalla, koska irtoavat haituvat pilaa heti hyvän työn. Pitkät hihat ovat ehdottomasti pois suljettu hoitotyössä. Niiden kanssa ei voi kunnolla desinfioida käsiään ylös ranteisiin saakka ja nehän kampaamossakin roikkuu asiakkaan kasvoille.
Liika hienouskaan ei välttämättä ole hyväksi. Muistan miten kerran olin sopinut erään esittelijän kanssa tapaamisen hoitolaani. Olin jo aamupäivän tehnyt hikisenä töitä ja kosmetologikoulutuksella oleva esittelijä tietää tulevansa paikkaa, jossa tehdään raskasta fyysistätyötä. Hän tuli kahdeksansentinkoroissa, miniminihameessa ja pusero oli auki lähes vyötärölle. Joka hiuskarva oli paikoillaan ja meikki olisi ollut parhaimmillaan yökerhossa. Hän oli aivan upean näyttävä nainen, mutta ihan väärässä asussa myymässä desinfiointiaineita ja instrumentteja työpaikoille. Minulle tuli alenmuudentunne hänen rinnallaan ja se ei ole hyvä asetelma asiakaspalvelussa.
Parasta olisi, jos pystyisin olemaan esimerkki, mutta sen verran neutraali, että häivyn taustalle ja asiakkaan asiat ovat etusijalla. Meidän kauneushoitolassa on tärkeintä asiakas ja hänen toiveensa eikä minun ulkonäköni.
Kerran kävin kosmetologin ateljeessa tuote-esittelyssä, jossa oli tarkoitettu että itse omin sormin laittaa kyseiset aineet. Tulin kaupungilta ja halusin ensin pestä käteni. Pienessä vessassa oli niin likaisen oloinen paksu ja kostea froteepyyhe käsipyyhkeenä että oli viisaampi kuivata vessapaperiin. Ajatuksia paikan hygieniasta heräsi.
VastaaPoistaMyös ne "peitot" joihin minut käsittelyn aikana kääritään ja makuutuolin suojakangas ovat herättäneet hygienisiä pohdintoja. Pitäisi olla silminnähden asiakaskohtaiset ja suoraan pesusta!
Terveystarkastaja kieltää käyttämästä kauneushoitolan, tai muun julkisen yrityksen vessassa froteepyyhkeitä, vaan pyyhkeet pitää olla kertakäyttöisiä. Ellei sitten pysty antamaan jokaiselle asiakkaalle ihan omaa froteepyyhettä mitä näkee huippuravintoloissa.
VastaaPoistaSiinä on siis jo ensimmäinen "virhe" mikä kertoo ettei terveystarkastaja ole ihan hiljattain käynyt. Tietysti nämä asiat pitäisi ymmärtää ilman tarkastajiakin. Kosmetologin olisi hyvä käydä mielessään läpi miltä mikäkin asia tuntuu, jos olisi itse asiakkaana.
Inkeri