Katselin taas blogin tilastoja ja miliumkysymyksiä oli siellä useampia. Alkukesästä niitä oli paljon, koska Ilta-Sanomien haastattelussa kerroin näistä miliumeista. Olen sitä mieltä, että miliumin poisto omilta kasvoiltaan vaurioittamatta ihoa muuten on lähes mahdotonta. Ihonpuhdistuksenkaan yhteydessä ei aina saa jokaista miliumia poistettua.
Olen itse kokeillut ihan käytännössä miten toimisin, jos poistaisin miliumia omista kasvoista. En saa käsiäni siihen asentoon, että pystyisin tekemään. Ehkä leuan alueella voisi hyvällä tuurilla yhden saada pois, mutta sekin on epävarmaa. Yksinkertaisesti se on mahdoton asento käsille ja sormille ottaa peilin kautta katsoen milium pois. Pahinta on, jos vaan yrittää puristaa ja rikkoo ihon vereslihalle. Tuo jälki on usein suurempi haitta ja kauneusvirhe, kun milium.
Milium syntyy, kun talirauhanen erittää talia ja se ei pääse normaalisti valumaan huokosen suusta iholle. Yleensä tuo huokosen suu on tukkiintunut kuivuudesta ja kuolleesta solukosta. Tali ei myöskään tulehdu, niin kuin finni tekee joka puhkeaa tulehduksen kautta pois. Milium saattaa kerätä ympärilleen talia, kuollutta solukkoa ja muuta kuonaa jopa vuosia ja kovettua kalkkimaisen kovaksi palloksi. Tähän palloon pitää tehdä neulalla reikä ja puristaa tali reiästä ulos. Se ei ole ihan helppo juttu, koska pitää löytää oikea suunta mihin miliumia puristaa. Ihanteellista on ettei puristamisesta jää mitään jälkeä eikä ainakaan pitkällistä verijälkeä. Sellainen voi kerätä ympärilleen pigmenttiläiskän ja jäädä näkymään useiksi kuukausiksi.
Yleensä ihon kuivuus on syynä näihin miliumeihin. Säännöllisellä kasvohoidolla pystytään pitämään ihon pinta joustavana ja miliumeja ei synny. Kotona säännöllinen kuorinta ja kosteutus on hyvin tärkeä hoito. Joillekin ihmisille tulee miliumeja hyvästä hoidosta huolimatta ja sitä en pysty selittämään miksi näin on. Joskus olen pohtinut asiakkaiden kanssa olisiko kyse perinnöllisyydestä ja näinkin voi olla. Olen kuitenkin työssäni huomannut, että joillakin on miliumeihin voimakas taipumus eikä ihotyyppi, tai hoitamattomuus selitä sitä. Suosittelisin, että hakeutuisitte kosmetologille miliumongelman kanssa ettei iholle tule vahinkoa. Tosin tiedän, että jotkut kosmetologit eivät osaa ottaa miliumeja ja jotkut eivät halua edes yrittää. Kannattaa hoitoa varatessa kertoa, että haluaisi myös miliumit pois.
Olen itse kokeillut ihan käytännössä miten toimisin, jos poistaisin miliumia omista kasvoista. En saa käsiäni siihen asentoon, että pystyisin tekemään. Ehkä leuan alueella voisi hyvällä tuurilla yhden saada pois, mutta sekin on epävarmaa. Yksinkertaisesti se on mahdoton asento käsille ja sormille ottaa peilin kautta katsoen milium pois. Pahinta on, jos vaan yrittää puristaa ja rikkoo ihon vereslihalle. Tuo jälki on usein suurempi haitta ja kauneusvirhe, kun milium.
Milium syntyy, kun talirauhanen erittää talia ja se ei pääse normaalisti valumaan huokosen suusta iholle. Yleensä tuo huokosen suu on tukkiintunut kuivuudesta ja kuolleesta solukosta. Tali ei myöskään tulehdu, niin kuin finni tekee joka puhkeaa tulehduksen kautta pois. Milium saattaa kerätä ympärilleen talia, kuollutta solukkoa ja muuta kuonaa jopa vuosia ja kovettua kalkkimaisen kovaksi palloksi. Tähän palloon pitää tehdä neulalla reikä ja puristaa tali reiästä ulos. Se ei ole ihan helppo juttu, koska pitää löytää oikea suunta mihin miliumia puristaa. Ihanteellista on ettei puristamisesta jää mitään jälkeä eikä ainakaan pitkällistä verijälkeä. Sellainen voi kerätä ympärilleen pigmenttiläiskän ja jäädä näkymään useiksi kuukausiksi.
Yleensä ihon kuivuus on syynä näihin miliumeihin. Säännöllisellä kasvohoidolla pystytään pitämään ihon pinta joustavana ja miliumeja ei synny. Kotona säännöllinen kuorinta ja kosteutus on hyvin tärkeä hoito. Joillekin ihmisille tulee miliumeja hyvästä hoidosta huolimatta ja sitä en pysty selittämään miksi näin on. Joskus olen pohtinut asiakkaiden kanssa olisiko kyse perinnöllisyydestä ja näinkin voi olla. Olen kuitenkin työssäni huomannut, että joillakin on miliumeihin voimakas taipumus eikä ihotyyppi, tai hoitamattomuus selitä sitä. Suosittelisin, että hakeutuisitte kosmetologille miliumongelman kanssa ettei iholle tule vahinkoa. Tosin tiedän, että jotkut kosmetologit eivät osaa ottaa miliumeja ja jotkut eivät halua edes yrittää. Kannattaa hoitoa varatessa kertoa, että haluaisi myös miliumit pois.
Olet aivan oikeassa ettei luufinniä saa itse millään pois. Usein kosmetologi joutuu poistamaan sitä injektioneulan avulla.
VastaaPoistaKuulin huhuja että Dermalogica lanseeraa 8.elokuuta uuden tuotteen? Oletko tietoinen tästä?
Aivan ihana tämä blogi, tulee niin hyvä mieli kun tätä lukee:))
-Marita-
Dermalogicalla on USA:ssa lanseerauspäivä uutuudelle, mutta se ei koske vielä Suomea. Sitä en voi paljastaa mistä on kysymys ja asiaa on pidetty hiukan yllätyksenä myös kosmetologeille. Marin kanssa katsoimme juuri näitä lanseerausuutisia tänään, mutta totuus on vielä arvailujen varassa:)
VastaaPoistaOn se mitä hyvänsä, niin toivottavasti se tulee Suomeenkin pian. Yleensä kyllä on ollut niin, että USA:n lanseerauksesta menee muutama kuukausi ennen, kuin uutuus on Euroopassa ja me saamme ne lähes viimeisenä. Epäilen, että saattaa olla ensi vuosi ennen, kuin uutuus on meillä. Toki kerron heti mitä se on, kun saan tarkempaa tietoa.
Kiva, että tykkäät jutuistani. Olen tänään vastaillut Ilta-Sanomien toimittajan Leeni Hoimelan kysymyksiin, niin saatte lukea taas syksyn mittaan neuvojani myös sieltä.
Inkeri
Hei, kävin kosmetologilla. Koska kasvoihini oli tullut milium ja ilmeisesti myös toinen milium, ja halusin nämä poistattaa. Kasvoihini jäi poistattamisesta iso tumma jälki, ilmeisesti toi verijälki ja toiseen kohtaan tuli punertava kohta, mutta se on huomaamattomapi paikan ja värin puolesta. Tuo keskellä oleva isohko tumma jälki kuitenkin huolestuttaa. Onko kyse siis tällaisesta verijäljestä ja miten sen saisi pois, kai se siis lähtee pois jossain kohtaa? Olisin hyvin kiitollinen, jos voisit vastata.
VastaaPoista