Kaunista turhaa vai arjen luksusta?

Mietin tässä hyvää mainoslausetta Kaupunkiuutisten mainosta varten. En haluaisi laittaa mitään tyypillistä Tule kasvohoitoon jne. Pitäisi keksiä jotain tehokkaampaa ja erilaista, kuin muilla. Teen aina kaikki mainostekstit itse ja se on minusta kivaa ideointia.

Nyt jäin miettimään tätä arjen luksusta kuvaako se teidän mielestänne hyvin kasvohoidossa käyntiä? Tuo sanonta kaunista turhaa tulee Mika Waltarin lauseesta, mutta sitä olen inhonnut aina. Suorastaan raivostuin aikoinaan Naisjärjestön Keskusliiton hallituksen kokouksessa, kun joku sanoi, että Suomen Kosmetologi Yhdistyksen jäsenten työ on kaunista turhaa. Ei ollut todellakaan kivasti sanottu yrittäjän työstä. Sitä sanontaa en ainakaan käytä, koska työssäni ei ole mitään turhaa.

Ajattelen itse työstäni, että haluan luoda asiakkaalle hetken pakopaikan tavallisesta arjesta. Sellaisen hetken, että ihminen ei itse joudu antamaan mitään, vaan on ottamassa vastaan. Kukaan ei kysele, tai vaadi mitään, vaan asiakas saa vaipua omiin ajatuksiin. Pidän myös kasvohoitoa energiatankkauksena tuleviakin tapahtumia varten. Mielestäni kasvohoidolla on paljon suurempi merkitys, kuin pelkkä ihonhoito. En haluaisi kasvohoidossa käynnin olevan mitään arkista, mutta en myöskään niin luksusta, että se sulkee osan ihmisiä pois. Missään tapauksessa en halua pitää mitään hienoston luksushoitolaa, vaan tarjota järkeviä ja perusteltuja ihonhoito vaihtoehtoja tavalliselle naiselle. Kuulostaako teidän mielestä arjen luksus sopivalta kuvaukselta?  Kertoisitteko itse ystävillenne, että kasvohoito merkitsee teille arjen luksusta?

Pyydän taas apua lukijoilta, mutta te olette asiantuntijoita asiakkaana olemisessa ja siksi teillä on parhaat vastaukset näihin kysymyksiin.