Lukeminen kunniaan

Jo muutaman vuoden on joka paikassa uutisoitu miten vähän nuoriso lukee tällä hetkellä. Lukutaidottomiakin tulee kuulemma ulos Suomen peruskouluista mikä minusta on ennen kuulumatonta. Toisaalta miten ne lapset harrastaisivat kirjoja ja lukemista, kun sitä ei tee aikuisetkaan.

Kirjat laajentaa maailman kuvaa

Olen itse ollut lapsesta saakka varsinainen kirjatoukka. Koulujen lomilla, kun menin päiväksi mummulaan minulla oli ainakin kolme kirjaa päivää varten. Oli se kirja mitä luin jo ja sitten oli seuraava kirja ja kolmas piti olla varalla, jos toinenkin kirja ehti jo loppumaan. Myös nykyisin luen todella paljon, vaikka teenkin 50-60 tunnin työviikkoa. Kuukaudessa luen kymmenkunta kirjaa tietysti riippuen kirjojen sisällöstä. Joidenkin kirjojen kanssa menee pitkään, jos asia antaa paljon pohdittavaa. Mielestäni olen oppinut todella paljon kirjojen kautta. Tuskin kirjoittaisin tätä blogiakaan ellen olisi lukenut niin paljon. Kuitenkin lukemista pidetään nykyisin jotenkin junttiharrastuksena eikä juuri kukaan julkisuuden henkilö sano harrastavansa lukemista. Minua ärsyttää kovasti, kun katson Hämeenlinnan valtuutettujen facebookpostauksia. Kaikki kuvaa itseään HPK:n pelissä ja kiekkokatsomossa, mutta yhdestäkään kirjasta ei kukaan puhu mitään. Olen myös ollut huomaavinani itseäni nuorenpien 30-40-vuotiaiden asennoituvan lukuharrastukseeni hiukan naureskellen. Ilmeisesti sitä pidetään vähän outojen vanhojen rouvien harrastuksena eikä sitä ainakaan mitenkään arvosteta. 

E-kirjat ovat käteviä

Tässä asiakkaani Ani Kellomäen uutuus Tiedostavan siemailun taito. 

Olin todella tyytyväinen, kun sain häneltä ”uunituoreen” painoksen.

Itse olen siirtynyt lähes täysin lukemaan e-kirjoja. Kuvittelin vielä kolmisenvuotta sitten, että tarvitsen kosketuksen oikeaan paperikirjaan enkä pysty lukemaan näytöltä. Kuitenkin pakotin itseni kokeilemaan erästä kahden viikon lomamatkaa varten ettei tarvitsisi raahata matkalaukullista kirjoja. Tuossa kahdessa viikossa ymmärsin e-kirjan hyvät puolet ja nykyisin otan aina kirjan mieluummin e-kirjana, jos se vaan on mahdollista. Kaikista kirjoista ei ole e-kirjaversiota esimerkiksi näistä harrastuskirjoistani sotahistoriasta ja historiasta yleensä. Yleensä lähes kaikki asiakkaat ja tuttavani ihmettelee miten e-kirja voisi olla parempi kuin paperikirja. Yleensä he eivät ole edes kokeilleet ja ovat vaan ennakkoluuloisia. Moni ihmettelee istua jökötänkö minä pöydän vieressä lukemassa tietokoneelta. En todellakaan ja se kuulostaakin hyvin hankalalta niin kuin puhelimestakin lukeminen. Olen käyttänyt ipadia vuosikausia muutenkin ja pöytäkonetta käytän vain joskus työpäivän aikana. Minulla on aina ipad mukana käsilaukussa ja siitä voi lukea sohvalla selällään, tai sängyssä niin kuin kirjaakin. Tosin nykyisin olen hankkinut lukulaitteen, tai niitä on minulla jo kaksikin. Pari asiakasta jotka ovat myös ahkeria lukijoita kehuivat kovasti lukulaitteiden ominaisuuksia ja yllyttivät sellaisen hankkimaan. Kiitoksia vaan vinkistä, koska tuo lukulaite on kaikista paras vaihtoehto. Se on todella kevyt, siitä pystyy lukemaan myös auringossa ja ennen kaikkea sen akku kestää useamman päivän. E-kirjat ovat vielä nykyisin kalliita ja jopa kalliimpia kuin paperikirjat. Ostin niitä pitkään omaksi Elisalta ja katsoinkin, että minulla on laitteella yli 300 kirjaa. Jos se määrä olisi oikeina kirjoina niin taas pitäisi kirjahyllyjä lisätä. Nyt olen siirtynyt melkein kokonaan Storytel ohjelmaan josta saa parinkympin kuukausimaksulla lukea niin paljon kuin haluaa ja kirjat säilyy koneella niin kauan, kun jäsenmaksua maksaa. Kirjastossa e-kirjojen valikoima on luvattoman heikko eikä se todellakaan lisää lukuharrastusta. Ilokseni kuulin radiosta, että Suomen kirjastoyhdistys puuhaa yhtä suurta e-kirjastoa joka kattaisi koko Suomen. Se kuulostaa tosi hyvältä idealta.