Korut riisutaan kasvohoidon ajaksi

Tämä onkin lähes kaikille asiakkaille itsestään selvää ettei kasvohoitoa voi tehdä, jos kaulassa on jokin koru. Isommat roikkuvat korvakorut on myös hyvä poistaa ettei niihin tule hoitoaineita käsistäni, mutta pienet nappikorvikset eivät häiritse. Huoli onkin siitä, että asiakas varmasti muistaa ottaa korut mukaansa lähtiessään.

Koruilla on tunnearvoa

Kokemus on muutaman ongelmatilanteen kautta opettanut minut olemaan hyvin tarkka asiakkaan koruista. Katson aina tarkkaan mihin asiakas riisuu korunsa ja yleensä heidän lähtiessä tarkistan, että korut tulee myös mukaan. Kantapään kautta opittu on aina tehokkain oppi. Yritykseni alkuaikoina 80-luvulla kävi niin, että edellisellä viikolla käynyt asiakas soitti ja sanoi tulevansa hakemaan unohtuneet vihkisormuksensa. Olin ihan ihmeissäni ettei meille ollut jäänyt mitään sormuksia. Puhelias asiakas ei kuunnellut minua ja sanoa vaan tulevansa kohtapuoliin hakemaan niitä.  Hän ei kuulemma ollut ehtinyt soittaa heti, mutta tiesihän hän, että ne ovat meillä tallessa. Suorastaan kauhistuin, koska en tiennyt missä ne olisi. Tein hänelle käsihoidon ja siinä pitää ottaa sormukset pois enkä yhtään katsonut ottiko hän ne lähtiessään mukaansa. Konttasin hoitohuoneen lattian läpi ja onneksi sormukset löytyi työpöytäni alta. Sormukset oli ns.sotasormukset eli aivan ohutta ja kevyttä alumiinin tyyppistä metallia ja ne eivät edes kilahtaneet lattialle pudotessa. Jatkosodan alussa kerättiin jalometalleja joilla piti ostaa Suomelle lentokoneita ja naisia kehotettiin antamaan vihkisormuksensa keräykseen ja he saivat tilalle halvat metallisormukset. Tosin niillä oli todella suuri  tunnearvo käyttäjälleen, koska ne kertoivat muustakin kuin avioliitosta. Tästä tapauksesta opin sen, että tarkistan aina asiakkaan lähtiessä ettei mitään unohdu hoitohuoneeseen. 

Laitamme aina unohtuneet korut talteen

Toinen hyvä opetus oli myös työelämäni alkupuolella, kun paksu ja arvokas kaulakoru melkein hukkui. Iäkäs asiakkaani pyysi minua avaamaan kaulakorun ja niin tietysti teinkin, mutta en yhtään katsonut mihin hän sitten korun laittoi. Hänen tehdessä lähtöä kaulakorua ei löytynyt mistään ja tilanne oli aika ikävä. Minä olin ottanut kaulakorun pois ja annoin sen hänelle, mutta sitten se katosi. Hän etsi taskunsa ja käsilaukkunsa moneen kertaan ja minä pengoin jo roskakorinkin. Olin aivan ihmeissäni miten koru katosi niin mystisesti. Sovittiin, että minä jatkan etsimistä ja ilmoitan hänelle, kun se löytyy. Kassalla kävimme vielä yhdessä läpi hänen käsilaukkunsa ja huomasimmekin, että laukun vuorissa oli pikkuinen reikä ja koru oli valunut vuorin väliin. Olin todella helpottunut, koska tilanne vaikutti ihan siltä, että minä olin ottanut tuon korun. Tästä opin sen, että katson aina tarkkaan mihin asiakas korunsa laittaa. Asiakas itse on yleensä kasvohoidon jälkeen niin rentoutunut ettei aina heti muista mihin korut on laitettu. Säästytään monelta ikävältä tilanteelta, kun osaan sanoa laittoiko hän ne laukkuun, taskuun vai mihin. Pitkä työura opettaa monenlaista mikä ei edes liity hoitoihin, mutta asiakaspalveluun kyllä.