Mietin joskus, että pitäisiköhän alkaa kirjoittamaan kirjaa kosmetiikan historiasta ja siitä mitä kehitystä on viidessäkymmenessä vuodessa tapahtunut. Sellaiset asiat mitkä oli itsestään selviä 60-luvulla ei nykykolmikymppiset tiedä olemassa olleenkaan.
Esimerkiksi ripsiväri ja silmämeikki on muuttunut meikkituotteiden puolesta totaalisesti. Vielä 50-60-luvuilla käytettiin niin rajuja koostumuksia silmämeikeissä ettei ihme, jos naiset herkistyi niille. Niistä ajoista on jäljellä enää vaan mielikuva siitä, että meikki on pahasta iholle. Itse aineet ovat olleet kaatopaikalla lähes neljäkymmentävuotta, mutta ihmisten mielessä istuu sitkeänä kuvitelma meikin haitallisuudesta. Äitini ikäluokka käytti nestemäistä sinistä, tai vihreää luomiväriä, mustaa nestemäistä rajausta ja irtoripsiä. Yleensä tuo rajaus jatkui ohimolle ja sinne tehtiin kaksi rajausviivaa. Niitä saattaa vieläkin nähdä yli kuusikymppisillä naisilla ja tulos ei ole ollenkaan kaunis.
Ripsivärejä oli minun kosmetologikouluaikoina vielä kahtalaatua. Oli kakkuripsiväriä ja uudempi tulokas oli nykyisin käytössä oleva roll on. Meikkiharjoituksissa suosittiin tätä kakkuripsiväriä, jota pidettiin parempana, mutta hitaampana laittaa. Itsekin käytin sitä pitkään ja äidilläni oli Arcancilin sinisessä rasiassa oleva kakkumascara. Kauheinta siinä oli, että värikakku kostutettiin yleensä syljellä. En ymmärrä mistä sekin tapa tuli, koska pahempaa pöpökasaa ei olekaan, kuin sylki. Näin jälkeenpäin ajatellen varmaan moni silmätulehdus sai alkunsa tuosta ripsiväristä. On siis suuri askel parempaan suuntaan käyttää roll on ripsiväriä joka ei ole kakkumascaran veroinen bakteeripesä. Tosin nykytietämyksellä suositellaan roll on ripsivärinkin vaihtamista uuteen kuukauden välein. Kuinka monella on käytössä yli kolmekuukautta vanha ripsiväri? Nyt se kannattaa kesän kunniaksi heittää roskiin ja ottaa käyttöön Youngbloodin hyvälaatuinen ripsiväri.
Esimerkiksi ripsiväri ja silmämeikki on muuttunut meikkituotteiden puolesta totaalisesti. Vielä 50-60-luvuilla käytettiin niin rajuja koostumuksia silmämeikeissä ettei ihme, jos naiset herkistyi niille. Niistä ajoista on jäljellä enää vaan mielikuva siitä, että meikki on pahasta iholle. Itse aineet ovat olleet kaatopaikalla lähes neljäkymmentävuotta, mutta ihmisten mielessä istuu sitkeänä kuvitelma meikin haitallisuudesta. Äitini ikäluokka käytti nestemäistä sinistä, tai vihreää luomiväriä, mustaa nestemäistä rajausta ja irtoripsiä. Yleensä tuo rajaus jatkui ohimolle ja sinne tehtiin kaksi rajausviivaa. Niitä saattaa vieläkin nähdä yli kuusikymppisillä naisilla ja tulos ei ole ollenkaan kaunis.
Ripsivärejä oli minun kosmetologikouluaikoina vielä kahtalaatua. Oli kakkuripsiväriä ja uudempi tulokas oli nykyisin käytössä oleva roll on. Meikkiharjoituksissa suosittiin tätä kakkuripsiväriä, jota pidettiin parempana, mutta hitaampana laittaa. Itsekin käytin sitä pitkään ja äidilläni oli Arcancilin sinisessä rasiassa oleva kakkumascara. Kauheinta siinä oli, että värikakku kostutettiin yleensä syljellä. En ymmärrä mistä sekin tapa tuli, koska pahempaa pöpökasaa ei olekaan, kuin sylki. Näin jälkeenpäin ajatellen varmaan moni silmätulehdus sai alkunsa tuosta ripsiväristä. On siis suuri askel parempaan suuntaan käyttää roll on ripsiväriä joka ei ole kakkumascaran veroinen bakteeripesä. Tosin nykytietämyksellä suositellaan roll on ripsivärinkin vaihtamista uuteen kuukauden välein. Kuinka monella on käytössä yli kolmekuukautta vanha ripsiväri? Nyt se kannattaa kesän kunniaksi heittää roskiin ja ottaa käyttöön Youngbloodin hyvälaatuinen ripsiväri.
Kakut ovat hyvin muistissa. Oma ensimmäinen kakkuripsivärini oli merkiltään Mary Quant. Se oli hyvin suurikokoinen.
VastaaPoistaItse kyllä kostutin tuotteet aina vedellä. Olin niin outo, että käytin hyvin pitkään kakkumascaraa siten, että sitä alle ja nykyisenmuotoista päälle. Kun tulos oli minusta parempi niin.
Olen joskus fiilistellyt vanhoja kosmetiikkamerkkejä, joista köytyy ihania keskusteluketjuja. Kun menin Pariisiin kansainvälistymään - hah, suomeksi sanottuna, tai ranskaksi, au pairiksi- minulla oli Marbertin huulikiiltoa. Pariisilaistavarataloista ostin Harriet Hubbard Ayerin huulipunia, muun muassa.
Lapsuudesta muistan esimerkiksi Cutexin kynsilakat, kun muita ei kai ollutkaan.
Leena
On tosi kiva muistella saman ikäisten asiakkaiden kanssa näitä nuoruuden kokemuksia. Olen siis itse nyt siinä vaiheessa, kun isovanhempani 60-luvulla ja silloin räyhäsin miten hölmöjä he ovat, kun ikuisuuden vanhoja asioita muistelevat.
VastaaPoistaMinä myin Madame Pompadour nimistä kakkumascaraa silloin, kun yritykseni aloitin. Harrier Hubbard Ayerin kakkumascara oli erittäin kallista muistaakseni, mutta se oli erittäin arvostettu merkki. Milopa oli ensimmäinen tunnettu hoitosarja mikä minulla oli myynnissä. Sen rinnalla oli kaksi kotimaista sarjaa edullisempi Bioderm ja kalliimpi LDB.
Nykyiset tuotteet ovat täysin eri maailmasta, kuin tuo 80-luvun kosmetiikka jolla aloitin. Minulla oli myös hiukan myynnissä Ellen Betrixin meikkejä ja se vasta hienoa oli.
Inkeri
Äitini käyttää edelleen kakkumascaraa, hän täytti juuri 60. Itse asiassa tuo kakkusysteemi voi olla melkein hygienisempi jos harjan puhdistaa huolellisesti käytön jälkeen ja antaa kakun kuivua kunnolla. Ja äitinikin tosiaan käyttää puhdasta vettä kakun kostuttamiseen.
VastaaPoistaOnko jollain merkillä vielä saatavilla kakkumascaraa? Olen ihan luullut, että se on jo ihan pois myynnistä.
VastaaPoistaOlet ihan oikeassa, että tuo kakkumascara voi olla hygieenisempi oikein käytettynä. Tiedän myös, että jotkut kostuttavat syljellä roll on mascaraakin ja se vasta pöpöpesä on. Lämmin ja kostea mascaramassa elättää, vaikka mitä pöpöjä.
Inkeri
Viime vuodet hän on hankkinut ripsivärinsä Joe Blascolta.
PoistaEn voi ymmärtää ihmisiä, jotka lainaavat ystävilleen omaa ripsiväriään. Sehän on kuin oma hammasharja. Toinen pöpöpesäke jota hieman kammoan on nämä meikkimunat. Se yksi nimeltä mainisematon supersuosittu meikkimuna kun on aika tyyris ja tuskin kuitenkaan on mistään antibakteerisesta materiaalista valmistettu. Että hieman entisenä acneihoisena epäilyttää.
Olen tosi laiska pesemään luomivärisiveltimiäni, kun käytän aina samoja sävyjä. Mutta puuterikabukin pesen useamman kerran viikossa ja aika harvat ripsivärit selviävät aktiivikäytössä yli kolme kuukautta kuivahtamatta.
Meikkien ja siveltimien kohdalla on aina muistettava tuo hygieenisyys. Varsinkin nuoret tytöt kokeillee toistensa huulikiilteitä ja niistä voi huuliherpes eli yskänrokko lähteä liikkeelle.
VastaaPoistaInkeri
Huippuhieno juttu tuo Youngbloodin liquid mineral foundation. Olen käyttänyt sitä pari vuotta tuon jauhemeikin ja skinperfect primerin rinnalla.
VastaaPoistaSe on paras kokeilemani meikkivoide. Peittävyys on hyvä, mutta mikään paksu aine se ei ole. Käyttämäni väri on Suntan kiss ja se on sopinut kesät talvet.
Laitan ekaks pohjustukseen skinperfect primerin ja sit sen päälle tämän YB:n meikin. Ei takuulla kiillä tai varise koko päivänä.
Mikä päivä se teillä on myynnissä?
Jenni
Liquid Mineral Foundation (79€) on nyt jo meillä. Posti toimi kerrankin vauhdilla. Tervetuloa ostoksille.
PoistaInkeri
Millainen tämä Youngbloodin oma ripsari on ? Variseeko se tai valuuko päivän myötä?
VastaaPoistaKaikkia muita YB:n meikkejä käytänkin mutta ripsari on vanha perua. Pitää sitäkin kokeilla, koska näitä muita meikkejä arvotan kovasti.
YB:n ripsiväri on vettä hylkivä, mutta vesiliukoinen. Se ei sula ja valu ensimäisessä tihusateessa, tai vesihöyryssä, mutta esimerkiksi Ultra Calming Cleanser puhdistaa sen täysin. Ripsiväri on tuuhentava laadultaan.
VastaaPoistaInkeri