Kun mietin vuosien varrella kuulemiani kosmetologipäivien luentoja taitaa vaihdevuodet ja sen vaikutukset olla yleisin luennon aihe. Se on aika loogista, koska jokainen nainen käy ne läpi, jos elää saa ja ne vaikuttaa ihoon ja koko elimistöön. Vaihdevuodet on aihe mistä puhun todella usein asiakkaan kanssa. Nykyisin vielä enemmän, koska kokemus on omakohtainen ja moni vakioasiakkaani on oman ikäiseni.
Vaihdevuosien aikana estrogeenihormonin määrä vähenee ja jää lopuksi lähes kokonaan pois. Estrogeeni on hormoni mikä säätelee ihon toimintoja eniten. Keskimäärin 36-vuotiaana naisen estrogeenitaso alkaa vähetä ja noin 42-vuotiaan sen väheneminen vaikuttaa jo ihoon. Suurin vaikutus estrogeenilla on ihon paksuuteen. Estrogeenin vähentyessä iho ohenee samassa tahdissa ja jos iho on ollut alun perin kuiva ja ohut siinä on jo perinnöllisestikin yksi solukerros vähemmän, joten se ohenee kaikista voimakkaimmin. Ohentunut iho rypistyy helpommin ja se myös reagoi enemmän kaikkiin ulkoisiin haittoihin. Lämmönvaihtelut ja kuiva huoneilma alkaa yli nelikymmisenä aiheuttamaan näkyvää hilseilevää kuivuutta ja punoitusta. Iho tulee myös entistä aremmaksi auringolle ja rusketus tulee epätasaisena. Estrogeenilla on todella suuri merkitys melaniinisolujen säätelyssä eli näiden pigmenttiä tuottavien solujen. Estrogeenin vähentyminen ja heittely näkyy pigmenttiläiskinä ja ihon kirjavuutena. Äärimmäisen harvoin yli nelikymppinen saa tasaista rusketusta ainakaan kasvoille, vaan ihosta tulee kirjavan läiskikäs. Ohentuneella iholla myös soluvauriot syntyy helpommin ja vaihevuosi-ikäiselle ja niiden jälkeen uv-säteilystä tulee ihon vihollinen.
Estrogeenin aiheuttama ihon ohentuminen vaikuttaa myös kimmosäikeisiin. Ihon kimmoisuutta ja joustavuutta yllä pitää kollageeni-,elastiini- ja retikuliinisäikeet. Ne ovat, kuin kuminauhoja ihossa jotka alkavat löystyä ja katkeilla ikääntyessä juuri tuon estrogeenin vähentymisen takia. Noin viisikymppisenä estrogeeni on vähentynyt jo sen verran, että iho alkaa veltostua ja roikkua.
Ihon vanhenemisen takia en suosittele hormonikorvaushoitoa, vaan sille pitää olla muut perusteet. Työvuosieni aikana suhtautuminen hormoonikorvaushoitoon on kääntynyt lähes päälaelleen. Aloittaessani työelämän 80-luvulla ei vielä oikein ollut toimivia hormonikorvauslääkkeitä ja niitä käytettiin vähäisesti. Sitten 80-luvun lopulla tuli nämä ihon läpi imeytyvät lääkkeet ja silloin alkoi hormonilaastareiden ja estrogeenigeelien kulta-aika. Siinä vaiheessa minäkin suosittelin asiakkaille, että jos on vähänkään ikävämpiä oireita kannattaa heti käyttää hormonilääkitystä. Näin lääkärit oli meille luennoilla opettaneet ja hormonilääkityksiä kilvan kehuttiin koulutuksissamme. Sitten 90-luvun lopulla alkoi tulla uutta tietoa ja alettiin yhdistämään rintasyöpä hormonikorvaushoitoon. Silloin lääkärit jakautuivat kahteen leiriin ja luennoilla yritin löytää perusteluja miten muodostaa oma kantani. 2000-luvun alussa on hormonikorvauslääkityksen käyttö vähentynyt asiakkaillani ja tuntuu, että gynekologit määrää niitä hyvin maltillisesti. Nykyisin kantani on, että itse ainakin yritän sinnitellä ilman lääkitystä ja ihon takia sitä ei pidä hankkia.
Kaikkiin näihin estrogeenin vähentymiseen liittyviin ongelmiin pystytään kasvohoidoilla ja hyvällä kotihoidolla vaikuttamaan. Ihon ohentuminen pystytään pysäyttämään lähes kokonaan ja iho säilyy myös joustavampana. Sanoisin, että hyvin hoidettu iho vanhenee puolet hitaammin, kuin hoitamaton. Tuossa neli-viisikymppisenä aloitettu säännöllinen kasvohoito auttaa huomattavasti ja näen sen ihan käytännössä. Seitsemän-kahdeksankymppiset asiakkaani ovat noin 15-vuotta nuoremman näköisiä, kuin hoitamaton vastaavan ikäinen. Älkää siis antako periksi, vaan hoitakaa itseänne!
Vaihdevuosien aikana estrogeenihormonin määrä vähenee ja jää lopuksi lähes kokonaan pois. Estrogeeni on hormoni mikä säätelee ihon toimintoja eniten. Keskimäärin 36-vuotiaana naisen estrogeenitaso alkaa vähetä ja noin 42-vuotiaan sen väheneminen vaikuttaa jo ihoon. Suurin vaikutus estrogeenilla on ihon paksuuteen. Estrogeenin vähentyessä iho ohenee samassa tahdissa ja jos iho on ollut alun perin kuiva ja ohut siinä on jo perinnöllisestikin yksi solukerros vähemmän, joten se ohenee kaikista voimakkaimmin. Ohentunut iho rypistyy helpommin ja se myös reagoi enemmän kaikkiin ulkoisiin haittoihin. Lämmönvaihtelut ja kuiva huoneilma alkaa yli nelikymmisenä aiheuttamaan näkyvää hilseilevää kuivuutta ja punoitusta. Iho tulee myös entistä aremmaksi auringolle ja rusketus tulee epätasaisena. Estrogeenilla on todella suuri merkitys melaniinisolujen säätelyssä eli näiden pigmenttiä tuottavien solujen. Estrogeenin vähentyminen ja heittely näkyy pigmenttiläiskinä ja ihon kirjavuutena. Äärimmäisen harvoin yli nelikymppinen saa tasaista rusketusta ainakaan kasvoille, vaan ihosta tulee kirjavan läiskikäs. Ohentuneella iholla myös soluvauriot syntyy helpommin ja vaihevuosi-ikäiselle ja niiden jälkeen uv-säteilystä tulee ihon vihollinen.
Estrogeenin aiheuttama ihon ohentuminen vaikuttaa myös kimmosäikeisiin. Ihon kimmoisuutta ja joustavuutta yllä pitää kollageeni-,elastiini- ja retikuliinisäikeet. Ne ovat, kuin kuminauhoja ihossa jotka alkavat löystyä ja katkeilla ikääntyessä juuri tuon estrogeenin vähentymisen takia. Noin viisikymppisenä estrogeeni on vähentynyt jo sen verran, että iho alkaa veltostua ja roikkua.
Ihon vanhenemisen takia en suosittele hormonikorvaushoitoa, vaan sille pitää olla muut perusteet. Työvuosieni aikana suhtautuminen hormoonikorvaushoitoon on kääntynyt lähes päälaelleen. Aloittaessani työelämän 80-luvulla ei vielä oikein ollut toimivia hormonikorvauslääkkeitä ja niitä käytettiin vähäisesti. Sitten 80-luvun lopulla tuli nämä ihon läpi imeytyvät lääkkeet ja silloin alkoi hormonilaastareiden ja estrogeenigeelien kulta-aika. Siinä vaiheessa minäkin suosittelin asiakkaille, että jos on vähänkään ikävämpiä oireita kannattaa heti käyttää hormonilääkitystä. Näin lääkärit oli meille luennoilla opettaneet ja hormonilääkityksiä kilvan kehuttiin koulutuksissamme. Sitten 90-luvun lopulla alkoi tulla uutta tietoa ja alettiin yhdistämään rintasyöpä hormonikorvaushoitoon. Silloin lääkärit jakautuivat kahteen leiriin ja luennoilla yritin löytää perusteluja miten muodostaa oma kantani. 2000-luvun alussa on hormonikorvauslääkityksen käyttö vähentynyt asiakkaillani ja tuntuu, että gynekologit määrää niitä hyvin maltillisesti. Nykyisin kantani on, että itse ainakin yritän sinnitellä ilman lääkitystä ja ihon takia sitä ei pidä hankkia.
Kaikkiin näihin estrogeenin vähentymiseen liittyviin ongelmiin pystytään kasvohoidoilla ja hyvällä kotihoidolla vaikuttamaan. Ihon ohentuminen pystytään pysäyttämään lähes kokonaan ja iho säilyy myös joustavampana. Sanoisin, että hyvin hoidettu iho vanhenee puolet hitaammin, kuin hoitamaton. Tuossa neli-viisikymppisenä aloitettu säännöllinen kasvohoito auttaa huomattavasti ja näen sen ihan käytännössä. Seitsemän-kahdeksankymppiset asiakkaani ovat noin 15-vuotta nuoremman näköisiä, kuin hoitamaton vastaavan ikäinen. Älkää siis antako periksi, vaan hoitakaa itseänne!
Kommentit
Lähetä kommentti