Kosmetologin työasennot ja velvoitteet työntekijän ennalta ehkäisevään työterveyteen

Viime päivinä on saatu aikaan tässä blogissa hyvä keskustelu kosmetologin työasennoista ja yritysten asiakaspalvelusta yleensä. Keskustelu on pistänyt minua taas kerran miettimään näitä kahta asiaa perusteellisemmin ja se on erittäin hyvä asia. On hyvä pysähtyä välillä pohtimaan vanhoja rutiineja ja niiden tarpeellisuutta. Kosmetologin työasento liittyy asiakaspalveluun sillä tavoin, että asiakkaalla pitää olla mahdollisimman hyvä asento kasvohoidossa jotta hoidon rentouttava vaikutus saavutetaan. Sen jälkeen kosmetologin työasento pitää saada sellaiseksi, että hän pystyy tekemään työtään kunnolla ilman turhia kuormituksia käsille, tai selälle.

Minulla on ollut niin pitkään sama työntekijä Mari Aulu, että olemme keskenämme miettineet parissakymmenessä vuodessa kaikki mahdolliset ja mahdottomat niska-ja selkävaivat, niin kuin hyvän työkaverin kanssa kuuluukin. Työntekijä tuo yrittäjälle lukuisia lakisääteisiä vastuita esimerkiksi työterveyshuollon tarjoaminen on pakollista ja se on hyvä asia. Kuulun itsekin tämän työterveyshuollon piiriin, mutta harvoin yksinyrittäjä hankkii ihan itseään varten työterveyshuoltoa. Maatalousyrittäjälle on pakollista ostaa itselleenkin työterveyshuolto, mutta meille muille yrittäjille se ei ole pakollista. Pidän tätä huonona asiana, vaikka moni vastustaa verisesti näitä yrittäjyyteen kuuluvia lakisääteisiä velvotteita. Itse olen päivittäin tekemisissä asiakkaitteni kautta erilaisten terveysongelmien kanssa joista yleisimmät ovat juuri tuki-ja liikuntaelin vaivat. Siksi pitäisin tärkeänä, että kaikki yrittäjät huolehtisivat tärkeimmästä työvälineestään eli omasta ruumiistaan. Tuon työterveyshuollon kautta meillä käy säännöllisesti työfysioterapeutti, joka ohjaa meitä työasennoissa ja liikunnassa.

Kasvohoidossa on kaikista tärkeintä, että asiakkaan asento on hyvä eikä ole kylmä, tai liian lämmin. Varsinkin talvella rentoutumista edistää lämmin olotila. Hoitotuoleja on paljon erilaisia ja niissä on jo huomioitu myös tekijän ergonomia. Oman työhuoneeni hoitotuoli on jo 80-luvulta ja sitä on vaan päällystetty uudestaan. Se on asiakkaalle aivan ihana ja sopii selkävaivaisellekin. Tuoli sopii erittäin hyvin minun pituuteeni ja työtapoihin. Huonoin asia on se ettei sellaisia hoitotuoleja enää tehdä ja näin se on liian lyhyt ja kapea nykypäivän tarpeisiin. Hoitotuolissa pitäisi nykyään olla nostovoimaa 170 kg saakka ja pituutta yli kahteen metriin. Tuolini kestää 130 kg, mutta se voi olla liian kapea isoimmille asiakkaille. Nykyisille vakioasiakkaille tuoli on erinomainen ja mitään akuuttia tarvetta sen uusimiseen ei ole. Onneksi Marin työhuoneen tuoli kestää 170 kg ja hänen työhuoneensa on mitoitettu Marin pituuden ja mittasuhteiden mukaan.

Se, että pidämme omasta itsestämme huolta ei ole pois asiakkailta, vaan ihan päinvastoin. Miten me voisimme palvella asiakkaita iloisesti ja hyvin, jos olisimme rikki ja kipeitä fyysisesti? silloin, kun voimme itse hyvin pystymme keskittymään asiakkaaseen ja työhömme kunnolla. Mikään ei ole niin kamalaa, kun jos kampaaja, kosmetologi, tai hieroja valittaa omia vaivojaan. Joskus menneisyydessäni kävin kampaajalla jolla oli aina sairauskertomus kerrottavanaan. Muutaman kerran  sitä jaksaa olla myötätuntoinen, mutta jos joka kerta, kun itse haluaisi rentoutua saa kuunnella toisen valituksia koko mielihyvä hukkuu. Tuli sellainen tunne, että pitäisiköhän minun lähteä pois, kun toinen on kerran niin kipeä ja huonovointinen. Toivon etten ikinä sortuisi siihen, että valittaisin omaa olotilaani asiakkaille.