Olen toivonut, että ennen kuin työurani on ohitse ihmiset oppisivat pitämään ihonhoitoa joka päiväisenä puuhana aivan kuin hampaiden harjaustakin. Haluaisin myös, että naiset uskaltaisivat panostaa hyvinvointiinsa eivätkä tuntisi huonoa omaatuntoa kosmetologilla käynnistä. Olen itse toiminut aktiivisesti näiden asioiden hyväksi.
Kosmetologilla käynti aiheuttaa paheksuntaa
Onneksi ajattelutavoissa on tapahtunut muutoksia viimeisen neljänkymmenevuoden aikana eikä kosmetologilla käyntiä pidetä enää syntinä. Kosmetologin työ ymmärretään jo muunakin kuin kevytkenkäisen naisen pikkupuuhailuna. Tämä huonon naisen leima varjosti vielä minunkin työaikani ensimmäisiä vuosikymmeniä. Tiedän myös, että samalla luokalla ollut kosmetologikollegani sai kokea todella suurta vastustusta ammatin valinnastaan. Silloin, kun hän haki kosmetologikouluun hänen luokanvalvojansa kävi oikein kotona taivuttelemassa, että vanhemmat estäisivät sellaisen ammatin hankkimisen. Vielä 80-luvulla jotkut naiset eivät kehdanneet kertoa tutuilleen käyvänsä kasvohoidossa. Yleensä se on ollut toiset naiset jotka tuomitsee meikkaamisen ja itsensä hoitamisen. Nyt alkuviikosta luin erään tutun facebook-keskustelusta mitä nelikymppiset naiset ajattelivat itsensä hoitamisesta ja panostamisesta ulkonäköön. Onneksi vain muutama sanoi kokevansa huonoa omaatuntoa, jos käyttää itse tienattuja rahoja kosmetologille, kampaajalle tai hierojalle. Enää en ole kuullut, työtäni pidettäisiin syntisenä joten sen verran seurakuntienkin käsitykset ovat muuttuneet. Yleensä se oli toinen nainen joka menneinä vuosina paheksui kosmetologin työtä ja tuomitsi synniksi kasvohoidot ja meikkaamisen.
Ympäristöasioilla syyllistäminen
Juuri, kun luulin yhteiskunnan muuttuneen avarakatseisemmaksi ja vähemmän tuomitsevaksi törmäsinkin taas varsinaiseen fanaatikkoon. Aloitin eräässä naisyrittäjäryhmän facebookissa keskustelun pienyrityksen ympäristösuunnitelmasta ja ehdotin tehtäväksi tutkimusprojektia pienten yritysten ympäristövaikutuksista. Tämä laukisikin varsinaisen viharyöpyn ja ymmärsin, että jonkun mielestä ympäristöä suojeltaisiin sillä, että kaikki kosmetologit lopettaisivat työnteon. Muutama nainen haukkui kaikki kosmetiikkaa käyttävät ihmiset varsinaisiksi saastuttajiksi ja itsekeskeisiksi ympäristötuholaisiksi. Heidän mielestään ruokaöljy on riittävä ihonhoito ja jutut jatkui vielä siihenkin, että kosmetiikan käyttäjät ovat eläinrääkkääjiä. Pahoitin mieleni syvästi, kun minulle rakasta työtä näin aliarvioidaan ja rumasti syyteltiin kaikkia kosmetologipalveluiden käyttäjiä. Ymmärsin toki, että kysymys on aika pienestä ryhmästä jotka ajattelevat noin kapea-alaisesti ja ovat näin suvaitsemattomia. Tietämättömyyskin paljastui noissa eläinrääkkäyssyytöksissä, koska EU:n alueella on eläinkokeet jo kielletty ja suurin osa kosmetiikan käyttäjistä eivät hyväksy eläinkokeita. Mietin, että taas toinen nainen syyllistää toista. Nyt, kun ihonhoito ei enää ole syntiä niin sen tilalle onkin löydetty uusi syy paheksua kosmetologilla käyntiä. Tuleekohan koskaan aikaa, että voitaisiin suhtautua neutraalisti ulkonäkö-ja mielihyväasioihin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti