torstai 27. toukokuuta 2021

Tosi tarina aurinkokeratoosista

Olen ilmeisen usein kirjoittanut näitä blogijuttuja äitini aurinkokeratoosista ja basalioomasta, koska sain yhteydenoton Kotilääkäri-lehden toimittajalta ja hän halusi haastateltavaksi äitini, joka on käynyt läpi kaikki asiaan liittyvät leikkaukset ja hoidot.


Maanviljelijän ammattitauti

Äitini haastattelu tulee varmaankin alkukesän Kotilääkäri-lehteen. Tosin en tiedä, miten tietopitoinen siitä jutusta tulee, koska äitini jälkikäteen kertoi innoissaan minulle, kuinka kiltisti toimittaja kuunteli hänen juttujaan kissoista ja nyt kesytettävänä olevista fasaaneista.
Äitini on päätyönsä tehnyt kahvilan myyjänä, mutta vapaahetkensä käyttänyt maatalon töihin. Vielä 70-80-luvulla itsekin seisoin jurttipellolla perkaamassa ja siinä aukealla pellolla taatusti säteilyä riitti. Muutenkin äitini on ollut innokas puutarhanhoitaja ja siksikin ollut paljon auringossa. Hän on riskiryhmässä myös ihon sävyn takia, koska hän on punatukkainen ja hyvin vaaleaihoinen. Ihonhoito on hänellä varmaankin ollut paremmin hallussa kuin muilla 40-luvulla syntyneillä, koska hän käytti asiakaspalvelussa aina meikkiä. Joten ainakin polkupyörällä tehdyillä työmatkoilla iho oli keskimääräistä paremmin suojassa. Sitten vuonna 1980 minä valmistuin kosmetologiksi sekä perustin hoitolan ja hän alkoi käyttämään minun neuvomia tuotteita. Oman muistini mukaan 80-luvulla ei aurinkosuojat juurikaan kiinnostaneet, vaan pääasiana oli hyvä rusketus.


Ihotautipolin vakioasiakas

Muistaakseni 1990-luvulla, kun äitini oli viidenkymmenen passitin hänet ensimmäistä kertaa lääkäriin. Silloin hänellä oli nenän selässä halkaisijaltaan noin puolen sentin kokoinen läiskä, joka mielestäni oli solumuutos. Kyse oli pienestä ruvesta, joka ei parantunut, vaan tuli aina uudestaan ja tihutti välillä verta. Sen jälkeen äitini onkin käynyt Kanta-Hämeen keskussairaalan ihopolilla säännöllisesti 2-3 vuoden välein. Monesti hän itse oli jo tietoinen, milloin läiskät olivat siinä mallissa, että niitä piti hoitaa. Yleensä hoito oli jäädyttämistä tai fotodynaamista hoitoa, joilla tavallaan tuhottiin nuo pahalaatuiset solut. Siihen asti niistä solumuutoksista käytettiin nimitystä aurinkokeratoosi, mutta sitten vuonna 2019 poskesta löytyikin jo astetta pahempi muutos eli tyvisolusyöpä eli basaliooma. 
Tämä pitikin leikata jo aika syvältä, jotta varmasti kaikki syöpäsolut saatiin pois. Poski vedettiin auki suupielestä silmäkulmaan, joten kyse ei ollut mistään huomaamattomasta asiasta. Ensimmäisellä kerralla osoittautui, että syöpäsoluja ei oltu poistettu tarpeeksi syvältä ja vaadittiin uusi leikkaus.
Kyselin kollegoilta kaikki mahdolliset opit, miten niin pahan leikkausarven parantumista voitaisiin auttaa. Päädyin hoitamaan sitä iS Clinicalin SUPER SERUM (109€) seerumilla ja SHIELD RECOVERY BALM (87€) voiteella. Äitini hieroi poskea joka ilta näillä kahdella tuotteella noin parisen kuukautta ja tulos on ihan ilmiömäinen. Aika harva huomaa, että poski on joskus ollut täysin auki ja arpi on haalistunut hienosti.





Joko olet liittynyt postituslistalle? Liity nyt ja saat ensimmäisenä tietoa tulevista tarjouksista ja kauneushoitolan tapahtumista!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti