Puhelin on hyvä renki, mutta huono isäntä

Olemme Marin kanssa muutamaan otteeseen keskustelleet pitäisikö laittaa seinälle ohjeet kännykän käytöstä meillä hoitolassa. Joskus saamme asiakkaalta hiukan närkästynyttä palautetta, että toisen asiakkaan puhelinkäyttäytyminen on häirinnyt. Jos asiakas olisi, vain minun kanssa kaksin firmassamme silloin olisi sama miten paljon puhelin huutaa, mutta meillä on muitakin asiakkaita.

Tilanteita on niin monenlaisia ja toivottavasti en nyt loukkaa ketään. Suurin osa asiakkaista sulkee puhelimen, tai laittaa sen äänettömälle, koska haluaa olla ihan rauhassa kasvohoidossa. Se onkin huomion arvoinen seikka, että rentoutuminen ja rauhoittuminen on tärkeä osa kasvohoitoa eikä se onnistu, jos puhelin katkaisee hoidon useaan kertaan. Se on tietysti ymmärrettävää, jos joku odottaa puhelua lääkäriltään tai pienet lapset ovat yksin kotona. Silloin voi puhelinta pitää taskussaan. Aina en kuitenkaan voi antaa asiakkaan vastata puhelimeen, koska kasvoilla olevat aineet likaa puhelimen. Ei ole kivaa kaivaa mikrofonin reijistä kuorintaa, tai naamiota. Asiakas ei itse tätä huomaa, että kasvoilla mitään onkaan, kun aineet ovat niin ihonlämpöisiä. Silloin helposti läntätään puhelin poskeen jossa on paksu kerros hoitoaineita. Myöskään silloin, kun ripsissä ja kulmissa on kestovärit en anna puhua puhelimessa, koska kestovärit helposti osuu käsiin ja leviää siitä vaatteisiin.

Pääsääntöisesti olisi hyvä laittaa puhelin äänettömälle tullessaan meille sisään. Jos puhelin jää taskuun ja soi siellä se saattaa häiritä toisessa huoneessa hoidossa olevaa asiakasta. Samoin käy, jos puhelin jää soimaan käsilaukkuun se saattaa herätellä viereisessä hoitohuoneessa rentoutuvaa asiakasta. Muut äänethän ei meillä kuulu hoitohuoneesta toiseen. Puhua ja jutella voi mitä vaan se ei kuulu viereiseen huoneeseen. Erikoiset puhelimen hälytysäänet voivat hyvinkin olla sen verran kovalla, että ne hätkähdyttää unessa olevaa asiakasta. Joskus itsekin ihmettelen näitä puhelinten hälytysääniä, olin koulutuksessa missä vieressäni istui henkilö, jonka puhelimen hälytys oli hänen oman koiransa haukuntaa. Hyppäsin tuoliltani joka kerta, kun puhelin soi. Eräällä tutullani on hälytysäänenä parivuotiaan lapsenlapsen musisointi nokkahuilulla, jossa ei siis ulkopuolisen korvaan kuulu, kuin pahaa, kimeää vinkunaa. Nämä äänet voi olla itselle tosi hauskoja, mutta kun niitä kuunnellaan yleisesti jossain tilaisuuksissa, niin ne lähinnä häiritsee.

Asiakkaiden kannattaisi myös ajatella kasvohoitoon tullessaan eikö heillä olisi oikeus ihan vaan omaan aikaan. Ei kukaan ihminen voi olla perheensä, tai työkavereidensa käytössä jatkuvasti. Joillakin tuntuu olevan hyvin vaikeaa vetää rajaa siihen milloin teini-ikäiset lapset tarvitsevat hänet välttämättä puhelimen päähän, tai miten paljon mies tarvitsee ohjeita kaupassa käyntiin. Se aika mikä kasvohoidon aikana menee puhelimeen ei ole minulta pois, vaan se kääntyy haitaksi itse asiakkaalle. Te maksatte sen verran paljon hoidostanne, että minun mielestä siitä kannattaisi ottaa kaikki irti.