Ukraina ennen ja nyt

Viime viikkoina olen jutellut lähes päivittäin asiakkaiden kanssa Ukrainan tilanteesta ja Venäjän aikeista. Tietysti itsekin seuraan tarkasti, mitä Ukrainan ja Venäjän välillä tapahtuu, mutta haen selityksiä kummankin maan historiasta.

Kiovassa 102 metrin korkeuteen ulottuva Äiti synnyinmaa-patsas valmistui vuonna 1981 ja sen paljasti itse Leonid Brezhnev.

Ukrainan historia

Jotkut toimittajat ja asiakkaanikin näkevät Ukrainan ja Venäjän välillä yhtäläisyyttä Suomen talvisodan alkuun 1939. Tästä olen vähän eri mieltä, koska Suomen asema historiassa on aivan erilainen kuin Ukrainan. Ukraina on lähes aina kuulunut Venäjään ja myöhemmin Neuvostoliittoon, mutta Suomi on ollut Venäjänkin vallan alla autonominen. 

Tietysti tässä on nähtävissä tilanne, missä iso hyökkää pientä vastaan ilman mitään kunnollista syytä. Ymmärrän hyvin ukrainalaisten isänmaallisuuden ja lehtitietojen mukaan nuoretkin ovat valmiita sotimaan maansa puolesta. 

Käsitykseni on, ettei entisen Neuvostoliiton maissa erityisesti puhuta menneisyydestä, mutta kai jotain tietoja on kaikunut nykynuorisonkin korviin. Ukraina kuului tsaarin aikana Venäjään ja sen hedelmällistä maaperää arvostettiin ja sitä sanottiin Venäjän leipäkoriksi. Ukrainassa oli 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella hyvin voimakas itsenäisyysliike, niin kuin Suomessakin. Tsaarin vallan kaaduttua Ukraina julistautuikin itsenäiseksi, mutta se ei ollut voimassa kuin pari vuotta ja Ukraina liittyi 1920 Sosialistiseen Neuvostotasavaltaan. Ukraina pakotettiin luopumaan itsenäisyydestä ja silloin tämä Krim, mistä nyt on riidelty, oli hetken itsenäinen, mutta sitten sekin liitettiin Neuvostoliittoon. Krimin väestöstä puolet, eli noin miljoona, on venäjänkielistä ja ilmeisesti halukkaita liittymään Venäjään. Ukrainaan Krim liitettiin vasta 1953 ja silloin se oli köyhä ja tuhoutunut alue, mitä kukaan ei halunnut. On siis aika vaikea sanoa kenelle tuo Krim oikein kuuluisi, koska pisimpään se on ollut osa Venäjää tai Neuvostoliittoa. 

Ukraina on kärsinyt paljon

Neuvostoliiton osana Ukrainalla ei ollut helppoa ja 1930-1933 heitä kohtasi Stalinin aiheuttama nälänhätä eli holodomor. Stalin myi kaiken viljan ulkomaille ja myös siemenviljan ja siitä loogisena seurauksena oli julma nälänhätä. Vieläkin on epäselvää, miten paljon ukrainalaisia kuoli nälkävuosina, mutta arvailut liikkuvat 1-6 miljoonan välillä. 

Toisen maailmansodan alkaessa Saksa miehitti Ukrainan ja he tappoivat noin puoli miljoonaa juutalaista. Saksan miehitys oli myös ankaraa aikaa ja paljon ukrainalaisia kuoli saksalaisten käsissä. Perääntyessään Saksa käytti poltetun maan taktiikkaa ja tuhosi maaseudun asutuksen ja viljelmät lähes täysin. 

Toisen maailmansodan loputtua Stalin puhdisti Ukrainan ja Krimin hallintoa ja näki kaikkialla saksalaisten kätyreitä. Stalin myös harrasti pakkosiirtoja ja sodan jälkeen hän pakotti noin puoli miljoonaa Krimin tataaria siirtymään muualle ja heitä kuoli jo pelkästään kuljetuksissa 200 000. 

Neuvostoliiton hajottua ja Ukrainan itsenäistyttyä uudelleen, myös sen osana ollut Krim alkoi kukoistamaan. Krimillä oli kuitenkin itsenäistymishaaveita ja Ukraina myönsikin sille autonomian. Tätä historiaa ajatellen minun on vaikea sanoa kenelle tuo Krim oikeastaan kuuluu. Krim oli kuitenkin osa Venäjää pitkiä aikoja. 

Ukrainaa rasitti myös Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus vuonna 1986, joten ukrainalaiset ovat kohdanneet senkin, mitä ihmiskunta eniten pelkäsi. Nykyisin Tšernobyl on turistikohde, eikä siellä asuta vakituisesti ja sinne haluaisinkin päästä katsomaan. Myös Kiova kiehtoo minua ja siellä oleva Suuren isänmaallisen sodan museo. Toivottavasti korona ja Venäjän aseiden kalistelu jo loppuisi, niin uskaltaisi matkustaa katsomaan Kiovan taidetta ja museoita.