Varmaan tälläkin hetkellä joku on ottamassa itselleen kissanpentua, koska ne ovat niin totaalisen suloisia ajattelematta yhtään, miten pärjää sen kanssa vuosikausia. Kissasta on vastuussa noin kaksikymmentä vuotta ja sen elämä myös maksaa.
Löytökissan kesyttäminen on hidasta
Itselläni on läpi elämän kestänyt kokemus löytökissojen kesyttämisestä ja voin sanoa, että se ei ole helppoa. Luontokappale, joka on joutunut kaltoinkohdelluksi ei hevin unohda epäluuloa ja pelkoa ihmistä kohtaan.
Niin kauaksi, kuin muistikuvani kantaa, perheessäni on ollut aina vähintään yksi kissa, joka on kodittomana päätynyt meille. Koko sukuni on kissarakas, mistä olen aikaisemminkin kertonut ja vanhin valokuva sukuni kissasta on vuodelta 1905 ja kissan nimi oli Harmi.
Tällä hetkellä meillä on kaksi iäkästä löytökissaa Jösse ja Valtsu, jotka tulivat meille noin 15 vuotta sitten. Ne tulivat meille Kissakoti Kattilasta ja ne olivat löytyneet marraskuun kylmyydessä erään kesämökin alta aivan nälkiintyneinä ja sairaina. Silloin eläinlääkäri epäili, että kissat eivät kasvaisi normaalikokoisiksi, eivätkä eläisi pitkään. Sitä eläinlääkärikin ihmetteli, että nämä veljekset olivat pysyneet tiukasti yhdessä ja onneksi niitä ei Kattilassakaan erotettu.
Nuo eläinlääkärin ennusteet ovat osoittautuneet vääriksi ja pojat ovat elelleet ihan normaalikokoisina kohta kuusitoistavuotiaiksi. Jösse oli meille tullessaan niin traumatisoitunut, ettei se olisi pärjännyt ilman veljeään Valtsua. Jostain syystä Valtsu oli rohkea ja luottavainen ja kiintyi mieheeni totaalisesti heti ensihetkestä, mutta Jösse olisi halunnut asua vain sängyn alla.
Jössen ruokailu oli aluksi pelkkää murinaa ja ahmimista ja osa ruuasta jemmattiin pahan päivän varalle. Tätä kesti lähes pari vuotta ja voin sanoa, että Jösse oli haastavin tapaus, mitä olen kesyttänyt. Muuta mahdollisuutta ei ole, kuin antaa ajan tehdä tehtävänsä. Prosessia ei voi nopeuttaa ja kissan pitää antaa rauhassa kerätä rohkeutta ja luottamusta ihmiseen.
Nyt ne ajat ovat enää vain muistikuvia ja Jösse on hyvin itsetietoinen ja varma omasta reviiristään. Siinä vaiheessa, kun Vote ja Allu tulivat meille kesällä 2022, hiukan pelkäsin miten käy, kun ne olivat niin ahneita ruokakupeilla. Vote ja Allu tulivat viiden poikakissan pesueesta ja olivat tottuneet taistelemaan ruuastaan. Ruokakupeilla käveltiin täysin Jössen ja Valtsun päältä ja ruoka syötiin nenän alta.
Pelkäsimme, että Jösse hermostuu moiseen röyhkeyteen ja tulee riitaa. Iloksemme Jösse ja Valtsu viisaina vanhuksina vetäytyivät kauemmaksi ja antoivat ahneiden syödä ensin. Viimeistään siinä vaiheessa ymmärsimme, että Jössen luottamus ihmiseen oli täysin palautunut ja se tiesi, ettei ruoka hänen kipostaan lopu kesken. Myös Vote ja Allu oppivat parissa kuukaudessa, ettei tarvitse rynniä, vaan ruokaa riittää ja sitä tulee lisää heti, jos kupit tyhjenee.
Kissan kesyttäminen on vaativa tehtävä
Olen elänyt hyvin monenlaisten löytökissojen kanssa ja kaikkien kohdalla ihmiseltä on vaadittu rauhallisuutta ja samojen asioiden toistoa. Tätini Seija asuu Helsingissä ja hän otti löytökissakodista Heta nimisen kissan, josta on jo aika jättänyt, mutta sekin päätyi parikymmentävuotiaaksi.
Heta oli myös hyvin pelokas ja asui vuoden verran sohvan alla. Liikkeelle se lähti vasta, kun ihmiset menivät nukkumaan ja valot sammutettiin. Rauhallisella ja pitkäpinnaisella käytöksellä Hetastakin tuli reipas kissa, vaikka ei kuitenkaan mikään sylikissa.
Äidilläni on seinän takana paritalon puolikkaassaan Ykä, josta olen kertonut paljon. Se on ollut perheemme vaativin kesytettävä ja siinä kului aikaa vuoden verran ennen kuin Ykä saatiin edes sisälle. Vanhempani olivat silloin jo eläkkeellä ja heillä oli enemmän aikaa paneutua Ykän kesyttämiseen. Sanoisin, ettei kesyttäminen olisi onnistunut työn ohella, koska siinä meni aikaa, kun kaikkea toistettiin joka päivä samaan aikaan.
Ruoka piti olla joka päivä aamulla, päivällä ja illalla samaan aikaan ja sen äitini laittoi ulos aina samaan kohtaan. Onneksi tämä rituaalien toistaminen auttoi ja nyt Ykä on ihan sylikissa. Äitini mukaan Ykä on viisain kissa, mikä hänellä on koskaan ollut.
Älkää siis ottako harkitsematta itsellenne lemmikkiä. Kissanpennut ovat syötävän suloisia, mutta niistä on vastuussa vuosikausia. Sekin pitää muistaa, että kissa tarvitsee rokotuksia ja eläinlääkäriä muutenkin ja se maksaa maltaita.
⭐️ Muista myös osallistua arvontaan seuraamalla ja kommentoimalla hoitolan uusimpia julkaisuja blogissa (huom. liitä mukaan sähköpostiosoite), Facebookissa ja/tai Instagramissa. Palkintona on 50 euron lahjakortti verkkokauppaan, joka arvotaan kahden viikon välein. Seuraavaan arvontaan voit osallistua 30.4.-13.5.-24.
Joko olet liittynyt postituslistalle? Liity nyt ja saat tietoa tarjouksista ja kauneushoitolan tapahtumista! Tilaa uutiskirje tästä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti