Asiakaspalvelussa ihmistuntemus lisääntyy

Yritän sitkeästi kasvattaa itsestäni parempaa ihmistä ja otan parhaani mukaan asiakaskohtaamiset opiksi itselleni. Suhtaudun suurella mielenkiinnolla erilaisiin ajatuksiin ja käytöstapoihin. Yritän myös oppia suvaitsemaan sen, että asioista voi ajatella monella tapaa ja ihminen voi olla oikeassa, vaikka on tyystin erimieltä kanssani eli asioihin on monta näkökantaa.

Jokainen asiakas on oma persoona

Kosmetologin asiakaspalvelu eroaa hyvin paljon muista asiakaspalveluammateista, koska olemme niin läheisessä tekemisissä ihmisen kanssa ja pitkän aikaa. Asiakkaan pitää sietää kosmetologin lähellä oloa välillä parikin tuntia ja se on pitkä aika, jos kosmetologi ärsyttää koko ajan. Itse en halua olla mitenkään falskisti mielinkielin kenellekään, vaan pyrin omalla persoonallisella tavallani löytämään yhteisen sävelen asiakkaan kanssa. Nuoleskelu ja pakonomainen miellyttämisen tarve ei kanna pitkälle ja on hyvin raskasta vetää jotain roolia koko työpäivän. Olen oppinut ymmärtämään, että on ihmisiä jotka eivät voi sietää minun tapaista ihmistä ja sekin pitää hyväksyä. Ihmisten perusluonteet voivat olla niin täysin erilaisia, että toisen sietäminen on lähes mahdotonta. Mietin tätä asiaa, kun keskustelin erään tutun seitsemänkymppisen pariskunnan kanssa. Puhe tuli siivoamisesta ja järjestelemisestä. Tämä herra totesi, että hän ahdistuu ellei kaikki tavarat ole kotona määrätyllä paikalla. Hän sanoi myös ettei ikinä kestäisi kissankarvoja, niiden leluja ja ruokakuppeja sekoittamassa selkeää sisustusta. Mies kertoi myös ettei ole koskaan pitänyt Lapin luonnosta, tai kesämökkien järvimaisemista, koska se on liian levoton hänen silmiinsä. Hänelle parasta on puistomaisema ja säännön mukainen hoidettu puutarha ja heillä itsellään onkin aivan upea hehtaarin kokoinen puistometsä ruusuistutuksineen. Tämä kaikki on minulle täysin vierasta, koska minä en edes huomaa, jos kotini on kaaoksessa. Voin aivan hyvin uppotua hyvään kirjaan, vaikka villakoirat pyörii lattialla ja ikkunat ovat pesemättä. Mietin myös pystyisikö näin pedantti ihminen sietämään minua kosmetologinakaan. 

Ihminen ei ole kone

Huomaan myös usein, että ihmiset jotka ovat muulla kuin hoitoalalla eivät ymmärrä oikein miten epämääräinen ihmiskeho ja kasvojen iho on. En voi koskaan sanoa mitään täysin varmaa miten iho reagoi johonkin hoitoon, koska jokainen on niin yksilö. Ihon hoidossa ei ole mitään mittayksiköitä joilla voisi mitata tehoaako jokin kotihoitotuote. En pysty ilmoittamaan, että tätä tuotetta käyttämällä häipyy kaksikymmentä mustapäätä ja iho vahvistuu 0,07 mm. Sellaista varmuutta ei yksinkertaisesti ole ihmisen kanssa toimiessa. Huomaan joskus, että uudemmat asiakkaat jotka toimivat jollain ”insinöörimäisellä” alalla harmistuvat, kun en voi luvata mitään täysin varmaa. Iho yleensä saadaan hyvään tasapainoon kolmella Nanolift (124€) kerralla, mutta siitä ei voi mennä takuuseen. Näille asiakkaille pyrin selittämään mahdollisimman selkeästi mikä on iholle mahdollista ja mikä ei. Ehkä tämän työni epävarmuustekijöiden takia oma ilmaisutapani on vähän epämääräistä. Teen asioita vähän sinne päin ja kehitän helposti uusia tapoja toimia. Tämä toimintatapani aiheutti lievän yhteentörmäyksen eräällä lääkärikäynnillä. Jouduin hankkimaan lääkärintodistuksen ajokorttia varten, koska minulla on kuorma-autokortti ja se pitää uusia useammin, kuin muut. Lääkäri kyseli minulta monenlaista ja teki joitain neurologisia testejä. Sitten hän käski piirtämään kellon taulun niin, että kello on kymmenen yli kaksi. Huitaisin sen äkkiä ja hän katsoi sitä ja totesi ettei se ole kymmenen yli kaksi. Olin aivan äimänä ja mietin, että onko tämäkin jokin testi, koska minun mielestäni kellon aika oli pyydetty. Hetken me jankkasimme sitä ja lopulta hän totesi, että piirtämäni kello on kolmetoistaminuuttia yli kaksi eikä kymmenen yli. Katsoin häntä tosi pitkään ja luulin sen olevan vitsi, mutta hän oli aivan tosissaan. Se oli minulle hyvä opetus ihmisten erilaisuudesta. Minun maailmassani on joku kolmeminuuttia ihan se ja sama eikä joku kellontaulun piirtäminen ole maailman vakavin asia. Minulle riitti, että se oli sinne päin ja pystyin osoittamaan osaavani piirtää kellon ja ymmärtäväni sen, mutta en hoksannut tätä minuuttien hienosäätöä.