Tämä aihe tuli mieleeni, kun moni asiakas suunnittelee häitään ja miettii helposti muistettavaa hääpäivää. Parin vuoden päästä tulee satavuotta, kun AKS perustettiin 22.2-22 ja numero kaksi merkitsi muutenkin tälle seuralle paljon.
Mikä oli AKS
Nykyisin kysyn aina Marilta tai mieheltäni miten paljon minun pitää kirjoituksiani selitellä. Itse olen niin uppoutunut harrastukseeni, että olen jo menettänyt todellisuuden tajun siitä mitä keskiverto lukija historiasta yleensä tietää. Itselleni kirjain yhdistelmä AKS on niin itsestään selvä etten ilman mieheni ihmettelyä olisi sitä huomannut selventää. AKS on lyhenne Akateemisesta Karjalaseurasta joka perustettiin 1922 Helsingin Yliopiston opiskelijoiden keskuuteen ylläpitämään heimoaatetta. Viimeinen heimosotaretki oli juuri päättynyt tuloksettomana ja koska sotilaallinen voima ei riittänyt koko Suomen heimon vapauttamiseen pidettiin aatetta yllä tällä yhdistyksellä. AKS:n valajäsen numero yksi oli teologian opiskelija Eelis Simojoki joka johti myöhemmin suomalaista äärioikeistoa ja hän oli myös 1930-luvulla Isänmaallisen Kansanliikkeen eli IKL:een kansanedustaja. AKS kiellettiin fasistisena järjestönä sodan jälkeen, mutta jo 1950-luvun alussa alkoi toimia Kerho 22 missä entiset AKS:läiset pitivät yhteyttä toisiinsa. Lähes kaikki yliopiston opiskelijat kuuluivat 1920-30-luvuilla AKS:ään joten sillä oli hyvin suuri merkitys Suomessa vielä 1950-luvullakin.
Urho Kekkonen oli myös AKS:n jäsen
Akateemisen Karjalaseuran haave oli Suur-Suomi ja sen jäsenistö levitti vihamielistä propagandaa Neuvostoliitosta. Monet seuran jäsenet allekirjoittivat kirjeensä sanoilla Ryssän vihassa ja sen alle laitettiin vasta oma nimi. Nykypäivänä tuo kuulostaa ihan oudolta vihapuheelta ja sodan lietsomiselta. Miten Suomen akateemisesti koulutettu sivistyneistö lähtikin tuollaiseen uhoon mukaan. Esimerkiksi Presidentti Urho Kekkonen oli AKS:n jäsen niin kuin moni muukin hänen aikalaisensa. Naisia Akateemiseen Karjalaseuraan ei kuulunut vaan heillä oli oma rinnakkaisjärjestö, mutta siitä ei tullut koskaan näin tunnettu ja vaikutusvaltainen kuin näiden opiskelijapoikien seura oli. Sodan jälkeen yleinen mielipide paheksui tätä seuraa, mutta se vaikutti suomalaiseen päätöksen tekoon vielä vuosikymmenet hajoittamisensa jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti