Demokratia koetuksella

Minä olen täysin epäpoliittinen henkilö eikä tässä blogissa ole mitään poliittista näkökulmaa. Käytän aina harrastuksestanikin nimitystä sotahistoria, vaikka se on myös poliittista historiaa. Nyt kirjoittamani asiat ovat mielipiteitäni eivätkä poliittista ”propagandaa”.

Vahvistunut äärioikeisto

Ensimmäiseksi olen törmännyt äärioikeistolaiseen ajatusmaailmaan, jota voi myös natsismiksi sanoa, muutamia vuosia sitten Saksassa ja Puolassa. Olen viimeisen kymmenen vuoden aikana käynyt useita kertoja Puolassa tutustumassa sotahistoriakohteisiin ja museoihin. Noin 3-4 vuotta sitten aloin ihmettelemään Gdanskissa, miten erikoisia tapauksia oli nostettu esiin toisesta maailmansodasta ja tehty patsaita henkilöille, jotka eivät sitä minusta ansaitse. 

Tämä on ensimmäinen kerta, kun törmäsin historian uudelleen kirjoittamiseen nykyaikana. Hitler ja natsit tekivät tätä 30-luvulla ja syyttivät juutalaisia ensimmäisen maailmansodan tappioista. 

Nykyisin Puolassa hallitseva Laki ja oikeus -puolue on ottanut käyttöön tämän vanhan systeemin, jonka avulla he voivat kaventaa sananvapautta ja vastustaa tasa-arvoa, maahanmuuttoa ja homoseksuaaleja. 

Unkarissa on meneillään sama tilanne ja muuta ei voi, kuin seurata, mitä siellä tapahtuu. 

Luin toimittaja Anne Applebaumin (hän on naimisissa Puolan EU-edustajan kanssa) kirjan Demokratian iltahämärä ja siinä hän tuo esiin, miten Puolassa on siirretty vaikuttaville paikoille johtajaksi puolueen jäseniä ja hyvin koulutettu sekä pätevä entinen johtaja irtisanotaan. Näin on käynyt myös monen museon kohdalla. Esimerkiksi Gdanskin hieno ja uusi Toisen maailmansodan museon pätevä johtaja irtisanottiin ja hän lähti ulkomaille, koska Puolassa ei ole tilaa todelliselle historialle. Hänen tilalleen tuli Laki ja Oikeus -puolueen jäsen.

Suomen äärioikeisto

Sotahistoriaharrastukseni takia olen paljon netissä etsimässä erilaisia asioita ja siinä samalla olen törmännyt myös tähän Suomen äärioikeistoon. Olen seurannut heidän toimintaansa kymmenisen vuotta ja kannatus näyttää lisääntyvän koko ajan. 

Suomen Sisu ry on yksi näistä porukoista, joka ihailee fasistista ideologiaa. Minusta on aivan käsittämätöntä, että he kieltävät holokaustin ja väittävät sitä USA:n juutalaisten raharikkaiden juoneksi. Heidän selityksensä on niin ovelaa, että joku nuori, jonka historian tiedot ovat vajavaisia, voi tähän uskoakin. 

Suomen Sisu toimittaa lehteä nimeltä Sarastus ja jos haluaa ahdistua tai kiukustua, sitä kannattaa lukea. Heidän mielestään naisen paikka on kotona palvelemassa miestään ja synnyttämässä lisää äärioikeistolaisia lapsia ja tätä ajatustahan Hitlerkin aikoinaan kannatti. Perheväkivalta on heillä hyväksyttävää, koska mies saa tehdä kotonaan, mitä haluaa. Näinhän alkaa Venäjänkin lainsäätäjät ajatella ja pahoinpideltyjen ihmisten asema on Putinin aikana heikentynyt suuresti.

Suomen Sisu ja ääriajattelijat ovat nostaneet idolikseen kaksi menneisyyden suomalaista. Elias Simojoki on heille sankari ja hänen kuolinpäivänään järjestetään juhlallisuuksia hänen haudallaan. Toinen idoli on Eugen Schauman, joka ampui Bobrikovin. 

Elias Simojoki oli pohjanmaalainen pappi, joka kannatti Lapuan liikettä ja hän oli yliopisto-opiskelijoiden Saksaa ihannoivassa Akateemisessa Karjala-seurassa (AKS) jäsen numero yksi. Simojoki kaatui talvisodassa tammikuussa 1940 mennessään lopettamaan tuskissaan huutavaa haavoittunutta hevosta etulinjan eteen. Tämä teko sopii hyvin äärioikeistolle, koska he puoltavat eläinten oikeuksia, mikä on tietysti hyvä asia. Tämän takia nuoret naiset mielellään liittyvät näihin ääriajattelijoihin. 

Kun tämän hetkinen eduskunta aloitti toimintansa, siellä oli kuusi Suomen Sisun jäsentä, mikä minusta on erittäin huolestuttavaa. Samoin tätä äärioikeistoa on jonkin verran kuntien ja kaupunkien valtuustoissa, mutta toivotaan, ettei ensi vuoden kunnallisvaaleissa määrä lisäänny.

Luin juuri myös terrorismitutkija Leena Malkkin kirjan Mitä tiedämme terrorismista ja siinä hän nostaa äärioikeistolaisten terroriteot esille. Ne ovat vielä huomattavasti vähäisempiä kuin Isisin porukan hyökkäykset, mutta ne ovat lisääntymään päin. Erityisesti Ranskassa näitä äärioikeiston yksittäisiä terroritekoja on enemmän kuin muulla Euroopasssa. Toivotaan, ettei aate pääse leviämään ja tuo uusia väkivallan tekoja ihmisten kiusaksi.