Pyörin edelleen näissä Ukrainan sodan perusteissa ja mietin Venäjän motiivia. Olen jumittunut miettimään, miksi en osannut epäillä, että Venäjällä kaikki on ollut suurta huijausta Neuvostoliiton malliin, vaikka aiemminkin olen sen kokenut.
Katynin murhien huijausjuttu
Karvain kokemus minulle on ollut se huijaus, mikä liittyi toiseen maailmansotaan ja Katynin murhiin. Silloin, kun kiinnostuin toisesta maailmansodasta, joskus 1980-luvun alussa, perehdyin ensin Puolaan. Toinen maailmansota alkoi 1.9.-39, kun Hitlerin joukot hyökkäsivät Puolaan. Silloin Neuvostoliitto oli vielä liitossa Hitlerin kanssa ja he hyökkäsivät myös Puolaan 17.9.-39.
Sitten, kun Puola oli miehitetty yli kaksikymmentätuhatta korkeaa upseeria, lääkäriä, professoria ja muita korkeasti koulutettuja vangittiin. Heidät ammuttiin niskalaukauksella Katynin metsässä, joka nykyisin on Venäjän puolella. Sen jälkeen historiassa kerrottiin, että tappaja oli Saksan armeija ja näin minä olin sen oppinut.
Neuvostoliiton kaatuessa Boris Jeltsin paljasti asiakirjat, että joukkomurha oli tehty Stalinin käskystä. Olin silloin noin kolmekymppinen ja muistan aina, miten järkyttynyt olin, että koko maailman historiaa oli petkutettu. Punainen risti oli tutkinut nuo joukkohaudat jo 1943 ja mukana oli myös suomalainen patologi Arno Saxen. Näitä patologeja painostettiin, ettei saa kertoa kyse olevan Neuvostoliiton sotarikoksesta ja Arno Saxen muutti sodan jälkeen jopa Ruotsiin muutamaksi vuodeksi painostusta pakoon.
Vuonna 2010 järjestettiin tapahtumien 70-vuotismuistojuhla, johon piti osallistua myös Puolan korkein johto. Heitä kuljettanut lentokone putosi ja koko Puolan valtion johto kuoli yhdellä kertaa. Silloin spekuloitiin, oliko se todella onnettomuus, mutta Venäjän tiedotuksen mukaan päädyttiin sen olleen tapaturma. Puolalaiset eivät koskaan tähän uskoneet ja nyt olen itsekin kääntymässä sille kannalle, ettei ehkä sittenkään kyse ollut onnettomuudesta. Sehän oli mitä tehokkain hybridivaikutuksen tapa, että Puolan johdosta päästiin eroon kertaheitolla.
Valehtelu on hybridivaikuttamista
Nyt näille Venäjän johdon ja Putinin valehtelulle on annettu hieno nimi hybridivaikuttaminen. Itselleni on nyt tullut mieleen monta kohtaa sotahistoriassa, jossa olen törmännyt tähän muunnettuun totuuteen. Asioista ei välttämättä ole suoraan valehdeltu, mutta niistä on vaiettu niin, ettei totuus pääse esille. Ukrainan kansa on kärsinyt koko Neuvostoliiton ajan erilaisista vainoista, joita Venäjä on heitä kohtaan järjestänyt. Viimeksi kirjoitin Ukrainan keinotekoisesti järjestetystä nälänhädästä 1931-33, jossa kuoli miljoonia ja Stalinin puhdistukset 1937-39 kohdistuivat myös ukrainalaisiin.
Saksa miehitti Ukrainan toisessa maailmansodassa ja he tappoivat noin 1,5 miljoonaa juutalaista. Muita siviilejä kuoli saksalaisten käsissä nälkään ja pakkotyöhön vähintään saman verran. Toisen maailmansodan loputtua Stalin aloitti oman vainonsa näillä miehitetyillä alueilla ja kymmeniä tuhansia teloitettiin ja vietiin leireille muka yhteistyössä miehittäjien kanssa. Kaikki, jotka olivat olleet Saksassa sotavankina tai pakkotyössä, saivat kotimaassaan Neuvostoliitossa leirituomion. Näin kävi muillekin kansallisuuksille kuin ukrainalaisille, mutta Ukraina oli pahin taistelutanner ja heitä tämä sodan jälkeinen vaino koski eniten.
Ihmettelen, miten sinisilmäisiä me länsimaalaiset olemme olleet, kun emme ymmärtäneet, mitä nykyvenäjälläkin tapahtuu. Vielä reilu kuukausi sitten en uskonut Venäjän hyökkäävän Ukrainaan ja nyt moitin itseäni, miksi en osannut tehdä oikeita johtopäätöksiä.
Suhtaudun hyvin intohimoisesti omaan harrastukseeni ja yleensä olen tähän asti pystynyt päättelemään mitä suurvaltapolitiikassa tapahtuu. Nyt haluan selvittää perusteellisesti, mikä sokaisi minut ja miksi en nähnyt totuutta. Tulette siis lukemaan tästä aiheesta vielä moneen kertaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti