sunnuntai 18. syyskuuta 2022

Laiskamato vai työhullu

Kirjoitan taas näistä hoitolani aukioloajoista ja ajanvarauksista. Tiedän, ettei suurin osa vakioasiakkaistani tiedä ajanvarausongelmista yhtään mitään, koska he varaavat seuraavan hoitoajan aina lähtiessään ja ovat tehneet näin useita kymmeniä vuosia. 



Aikatauluttaminen on taitolaji

Vuosikymmenten saatossa olen oppinut suunnittelemaan ajanvarauksen ja aikatauluni mielestäni erittäin hyvin. Mitään luppoaikoja ei tule ja käytän työpäiväni hyvin tehokkaasti. Voisin myös sanoa, että teen työpäiväni itseäni säästämättä. Tämä ei näy ulospäin, eikä sen pidäkkään näkyä, mutta toivon, että asiakkaat ymmärtävät, etten laiskuuttani anna ajanvarausta heti huomiselle. 
Tiedän myös, ettei kukaan voi tietää toisen työstä ja siitä miten työpäivä etenee. Kuitenkin tunnen mielipahaa, jos asiakas luulee minun viettävän päivän viilailemalla omia kynsiäni. 
Voin vakuuttaa, ettei kukaan pienyrittäjä pääse kahdeksan tunnin työpäivällä ja viiden päivän työviikolla. Olen itse tehnyt koko ikäni 50-60 tuntisia työviikkoja, enkä pidä mitään ruokatunteja enkä taukoja. Nyt työn määrä on vähentynyt, kun olen yksin ja ei tarvitse huolehtia työntekijästä. Työntekijän kanssa pitää olla vastuussa myös toisen tekemisestä ja kehittää työmotivaatiota silloinkin, kun toisella ei sitä ole. Ymmärrän nyt hyvin, miksi pienyrittäjät eivät työllistä, kun on niin paljon helpompaa ja halvempaa tehdä työt yksin.
Olen yrittänyt koronavuosien aikana saada sen verran löysyyttä ajanvaraukseen, että edellinen asiakas on ehtinyt lähteä ennen kuin toinen tulee ja tällä tavoin olen yrittänyt lisätä asiakkaiden turvallisuutta, että he eivät joudu törmäämään toisiinsa. Välttämättä tämä ei aina ole onnistunut, mutta sitä olen yrittänyt. Tämä on ollut joillekin asiakkaille ihmetyksen aihe, ettei edellinen asiakas olekaan enää paikalla ja minulle on tullut tauko työssäni. Välillä jätän tauon hoitotyöhön, kun on pakko hoitaa paperiasiat tai jotain muuta. Käyn jopa joskus vessassa ja hörppäsen lasin mehua. Tästä saan välillä tuohtuneita kommenteja, miksi en ole ilmoittanut asiakkaalle, että hän olisi voinut tulla aiemmin. Huomaan, että kuvitellaan minun istuneen kädet ristissä mitään tekemättä vain odottamassa asiakasta.
Nykyisin moitin itseäni siitä, että alan puolustuskannalle ja selittelemään, mitä olen tehnyt, kun hoitola on tyhjä, eikä asiakkaita näy. Ei minun tarvitsisi puolustautua ja vannoa ahkeruuttani, jos asiakas ei ymmärrä yrityksessä olevan monenlaista tehtävää. Yritänkin opettaa itseäni tästä pois ja opetella suhtautumaan neutraalisti, kun saan moitteita laiskottelusta. 


Toipumisaikaakin pitää olla

Tiedän, että asiakkaille olisi mieleisintä, että olisin työssä kello 7.00-21.00, mutta käytännössä se on mahdotonta. Sellaiseen työmäärään ei pysty kukaan, vaikka jotkut ihmettelevät, miksei yrittäjälle työ kelpaa ja sitä pitäisi tehdä silloin, kun sitä on. 
Nykyisin pitäisi olla valmiina palvelemaan sunnuntaisin, aamuisin ennen kahdeksaa, iltaisin kello 21.00, vetää hotellihuoneessa meikkikutsuja ilmaiseksi ja viihdyttää polttariporukkaa. Uusin villitys on baby showerit, jossa pitäisi tehdä kaksikymmentä minikasvohoitoa lauantai-iltana ja tietysti ilmaiseksi. Porkkanana minulle olisi se, että heistä ehkä joku joskus voisi tulla maksulliseenkin kasvohoitoon. Aloittelevan yrittäjän pitää taipua tähän kaikkeen ja niin minäkin olen tehnyt 80-luvulla, mutta nyt minulla on vakioasiakaspiiri, joille haluan antaa parasta palvelua. En halua olla puolikuollut väsymyksestä, tehdessäni kasvohoitoa asiakkaalle, jonka olen tuntenut vuosikausia ja jonka pitää saada rahalleen vastinetta.
Työpäivän aloittamisaika on jatkuva kiistelyn aihe ja toistaiseksi olen pitänyt pintani. Otan ensimmäisen asiakkaan kello 10, vaikka ymmärrän hyvin, että aamu viideltä heränneelle eläkeläiselle se on jo puolipäivä. Yksinkertaisesti voimani eivät enää nykyisin riitä, että aloittaisin kello 8.00 tai 9.00 ja tekisin tauotta työtä kello 21.00 asti. Olen päätynyt siihen, että venytän työpäivääni iltaan ja otan viimeisen asiakkaan kello 19.00. Näin kaikki työssä käyvät pääsevät hoitoon työpäivänsä jälkeen. 
Olen myös luvannut olla kotona ennen kello 21.00, koska käyn työstä tullessani tervehtimässä äitiäni. Pidän myös tiukasti siitä kiinni, että yöunistani en luovu, vaan haluan nukkua rauhassa 8-9 tuntia. 
Jotkut asiakkaat pitävät tapanaan tulla reilua tuntia ennen omaa ajanvaraustaan, jos satunkin vapautumaan aikaisemmin ja he pääsisivät hoitoon aikaisemmin. Kyllä sekin sopii minulle, koska hoitolassa on runsaasti tilaa odottamiseen. Kuitenkin tilanne voi olla sellainen, että minun on pakko tehdä jokin puhelu, tilaus tms. ja olen sitä varten jättänyt aikaa kahden asiakkaan väliin. Kiusallani en ala tekemään jotain muuta, enkä aloita asiakkaan kasvohoitoa aikaisemmin, vaan on vain asioita, mitkä on pakko hoitaa, jotta työ luistaisi. Ellen saa tilauslistoja liikkeelle ennen puoltapäivää, tavaratoimitukset viivästyvät ja siitä tulee ongelmia. 
Yritän kaikin tavoin löytää jokaiselle asiakkaalle mieleisen hoitoajan, koska jokainen asiakas on minulle tärkeä ja haluan palvella heitä hyvin. 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti