Perjantaina 23.9. oli Suomen Yrittäjänaiset Ry:n liittokokous ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Katja Rajala Vaasasta. Tämä oli ainakin kolmaskymmenes liittokokous, jossa olen ollut ja mieleeni tulvi lukuisia muistoja edellisistä kokouksista.
Maailmanparannusta
Osallistuminen yrittäjänaisten järjestötyöhön on ollut kantava voima koko yrittäjäurani ajan. Heti yrittäjyyteni alkaessa 1980 ei vielä ollut Hämeenlinnassa mahdollisuutta kuulua yrittäjänaisiin, koska meillä ei sellaista yhdistystä ollut.
Naapurikaupungeissa Riihimäellä, Valkeakoskella ja Forssassa oli yrittäjänaisyhdistys perustettu jo heti sodan jälkeen 1940-luvun loppupuolella, mutta Hämeenlinna oli hitaampi. Hämeenlinnan Seudun Yrittäjänaiset Ry perustettiin vuonna 1987 ja olin itse yhdistyksen puheenjohtaja vuodesta 1988.
Koen hyvin vahvoja tunteita Hämeenlinnan yhdistystä kohtaan, koska sen alkuvaiheet olivat minun ja sen aikaisen hallituksen luomuksia. Nyt jälkikäteen ihmettelen, miten ihmeessä kuvittelin, että minulla oli osaamista vetää käyntiin yrittäjänaisyhdistys. Olin silloin 26-vuotias ja ilmeisesti niin naiivi, etten yhtään ymmärtänyt, miten iso projekti oli luoda uusi yhdistys tyhjästä. Onnistuin siinä ihmeen hyvin, mutta se oli kyllä puhdas vahinko. Ilmeisesti minulla oli niin suuri hengen palo parantaa maailmaa ja vahvistaa naisyrittäjien asemaa, että sain yhdistyksen luotua ja jättäessäni puheenjohtajuuden 1990-luvun alussa jäseniä oli jo lähes sata.
Suomi tutuksi
Ensimmäiset valtakunnalliset liittokokoukset, joihin osallistuin, olivat 1980-luvun lopussa. Sitäkään en muista, miten päädyin pyrkimään Suomen Yrittäjänaisten (silloin Yrittäjänaisten Keskusliitto) hallitukseen, mutta heti kun sinne pääsin, tiesin sen olevan oikea paikka minulle.
Taloudellisesti tämä yrittäjänaisten hyväksi tehty työ on tullut hyvin kalliiksi. Sehän on vapaaehtoistyötä, mistä ei makseta mitään ja kun olin kokouksessa, menetin ansioni, kun hoitola oli kiinni. En viitsi edes ajatella, miten kalliiksi tämä maailmanparantaminen on tullut, mutta kaikkea ei voi mitata rahassa.
Opin jo 1990-luvun alkupuolella vaikuttamisen kiemurat ja kävin monia neuvotteluja eduskunnassa kansanedustajien kanssa. Silloin oli pakko mennä paikan päälle, eikä voinut pitää Teams-kokouksia. Tietysti se ensin jännitti mennä eduskuntaan ja vaatia niiltä ihmisiltä jotain, mitä yleensä näki vain tv-uutisissa. Kuitenkaan mikään asia ei muutu, ellei joku ota asiakseen sen muuttamista. Voin sanoa, että olen omalla pienellä osuudellani vaikuttanut naisen aseman parantumiseen ja nostanut naisyrittäjän arvostusta.
Suomessa on yrittäjänaisyhdistyksiä 70-80 ja 1990-luvulla kävin monella paikkakunnalla jäsenilloissa ja vuosijuhlissa. Silloin tuli Suomi ja rautatiet aika tutuksi, tai kauemmaksi menin lentäen. Varmaan tein toistakymmentä viikonloppureissua vuodessa eri paikkakuntien yhdistysten vuosijuhlien takia. Opin puheenpitotaidot ihan kantapään kautta ja voin sanoa, että olin kyllä aika surkea monessa paikassa. Ehkä se kuitenkin auttoi, että olin nuori ja innokas.
Nykyisin en mitenkään jaksaisi sellaista resuamista, että työviikon jälkeen lauantaiaamuna suuntaisin asemalle ja lähtisin ties minne. Yleensä keikka kesti sunnuntaihin asti, kun juhlat olivat aina illalla, eikä junat tai bussit kulkeneet enää kotiinpäin. Vietin lukemattomia öitä hotelleissa, mutta onneksi oli aina kirjat, mitkä viihdyttivät junamatkoja ja hotelliöitä.
- Dermalogican Hyaluronic Ceramide Mist NYT 35€ (norm.47€) kosteuttava hoitosuihke
- iS Clinicalin Sheald Recovery Balm NYT 69€ (norm.89€) hoitovoide yöksi ja päiväksi.
Joko olet liittynyt postituslistalle? Liity nyt ja saat ensimmäisenä tietoa tulevista tarjouksista ja kauneushoitolan tapahtumista! Tilaa uutiskirje TÄSTÄ
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti