Nyt, kun itsenäisyyspäivä on vietetty ja presidentin juhlien pukukavalkadi pohdittu, jää mieleeni se, miten paljon enemmän asiakkaat ja tutut ovat kiinnostuneet Suomen menneisyydestä. Minulta on kysytty monia asioita Suomen sotahistoriasta.
Monta sotaa
Suomen aika lyhyeen itsenäisyyteen eli reiluun sataan vuoteen kuuluu monta sotaa, mikä sekoittaa niitä, jotka eivät ole kouluaikoina historian tunneilla kuunnelleet. Ymmärrän hyvin, että on paljon ihmisiä, joiden kiinnostus Suomen sotahistoriaan on herännyt vasta tämän Ukrainan sodan myötä. Luulen, että paljon on ollut kiinni siitä, millainen persoona kouluajan historian opettaja on ollut. Jos aiheesta on tehty unettava litania vuosilukuja, ei sitä jaksa kukaan kuunnella. Itse olin jo kouluiässä niin kiinnostunut historiasta, ettei sitä paloa pystynyt sammuttamaan tylsinkään opettaja.
Teen tähän listan, millä aikavälillä mikäkin sota käytiin, koska kuulen niin usein kysymyksen kumpi oli ensin, talvisota vai jatkosota ja milloin oli Lapin sota.
- Suomen sisällissota eli vapaussota eli kapina 28.1.1918-15.5.1918
- Talvisota 30.11.1939-13.3.1940
- Jatkosota 25.6.1941-19.9.1944
- Lapin sota 15.9.1944-27.4.1945
Nämä eri sotien nimitykset ovat muodostuneet kansan suussa jälkikäteen, eikä esimerkiksi talvisodasta puhuttu ennen kuin sodat olivat ohitse. Sotahistoriassa puhutaan myös välirauhan ajasta ja se on tuo aika talvisodan ja jatkosodan välissä. Sekin nimitys on keksitty jälkikäteen, koska aikakautta eläessä ei tiedetty sen olevan vain välirauha.
Usein puhutaan asemasotavaiheesta ja se oli aikakausi jatkosodassa kevään 1942 ja kevään 1944 välissä. Silloin rintama ei juuri liikkunut ja kumpikin puoli, sekä suomalaiset että neuvostoliittolaiset, olivat valmiustilassa rintamalla, mutta yhteenotot olivat pienempiä. Tämä on ollut erittäin hermoja kuluttavaa, kun nuoria miehiä oli rajanpinnassa satojatuhansia, eikä varsinaista toimintaa juurikaan ollut. Kuitenkin koko ajan pelätiin esimerkiksi vangiksi kaappaamista tai äkkinäistä hyökkäystä.
Jatkosota päättyy ja Lapin sota alkaa
Syksyllä 1944 sotatoimet Neuvostoliiton ja Suomen välillä loppuvat 5.9. ja Moskovan välirauha allekirjoitetaan 19.9.1944. Tätä kutsutaan Moskovan välirauhaksi, koska toinen maailmansota vielä jatkui ja varsinainen rauha kaikkien maiden kesken allekirjoitettiin Pariisissa 1947.
Tätä Moskovan välirauhaa ei pidä sekoittaa Moskovan rauhaan, joka taas allekirjoitetiin talvisodan loputtua 1940
Nyt jo itsekin huomaan, miten sekava tämä Suomen sota-aika on ollut, kun on rauhaa ja välirauhaa. Tosin, kun tämän aikajanan painaa mieleensä, on tärkeimmät osat Suomen sotahistoriaa hallussa. Tähän Moskovan välirauhansopimukseen kuului, että Saksan armeijan pitää poistua Suomen alueelta ja siksi Suomen armeija käänsi aseet entistä liittolaistaan Saksaa vastaan.
Samalla, kun Saksan armeija perääntyi kohti Norjan rajaa, se poltti lähes täysin koko Lapin. Eteläinen Suomi oli siis jo rauhan tilassa talvella 1944, mutta Lapissa sota saksalaisia vastaan jatkui huhtikuuhun 1945.
Tässä suomalaisen sotahistorian kuvioissa on kipeitä vaiheita, joista sodan kokenut sukupolvi vaikeni. Moni koki häpeää siitä, että entistä liittolaista Saksaa vastaan aloitettiin sotatoimet, mutta Suomella ei ollut muuta vaihtoehtoa.
Tänään 18.12. arvonnassa voitti Pia Kuvaja, joka oli kommentoinut Facebookissa. Paljon onnea! Pialle on laitettu viestiä.
Minulta kysyttiin kesätyöhaastattelussa vuonna 1984, millä nimellä kutsun vuoden 1918 sotaa. Vastasin hieman nenäkkäästi, että vuoden 1918 sodaksi - tosin se juuri onkin korrekti ja neutraali nimitys. Paikkaa tuskin olisin oikeistolehdestä saanut, jos olisin vastannut kutsuvani sotaa kansalaissodaksi, ja paikka olisi irronnut vapaussodalla. Työpaikka irtosi kyllä tuolla neutraalilla nimitykselläkin.
VastaaPoistaTodenmukaisin termi on mielestäni tuo sisällisota. Wikipedian mukaan sen käyttö alkoi yleistyä 1970-luvulta mutta minusta kyllä vasta paljon myöhemmin, 1990-luvulla.
Leena