Päivä kosmetologina

Aika usein asiakkaat kyselee minun omasta ihonhoidostani ja siitä millainen on työpäivä kauneushoitolassa. Hiukan ihmettelen miksi minun kotihoitotuotteet kiinnostaa, mutta tietysti kerron niistä, jos joku haluaa. Työpäiväni kuvailu ainakin auttaa niitä jotka vielä harkitsevat ammatinvalintaa.

Kiireinen aamupäivä

Minusta tuntuu aina, että aamupäivä menee todella nopeasti, kun tekemistä on paljon. Herään klo 8.15 ja ensiksi ruokin kissat ja sitten laitan nopean meikin ja syön kaurapuuron. Aikatauluni on suunniteltu niin, että lähden kotiovesta ulos klo 9.00 ja käyn heti seinän takana olevien vanhempieni luona. Viivyn siellä hetken ja kyselen miten yö meni ja mitä on päivän ohjelmassa. Viimeisen pari vuotta olen käynyt joka ilta ja aamu tervehtimässä vanhuksiani. Sitten otan suunnan Hämeenlinnaan ja samalla kuuntelen uutisia Yle Areenan kautta. Matkan varrella poikkean matkahuoltoon, postiin, ruokakauppaan jne. Ensimmäinen asiakas tulee klo 10.00 ja riippuu hiukan hoidoista miten monta asiakasta päivässä käy. Yleensä Mari merkkaa aikatauluuni ruokatauon keskelle päivää, mutta senkin annan pois joten ruokatauko minulla on korkeintaan kerran kuukaudessa. Tiedän, että tosi harva kosmetologi tekee samaa työtahtia kuin minä teen. Tosin, kun asiakkaita on paljon niin vapaat ajat venyisivät vaikka kuinka pitkälle ellen pitäisi itselläni tiukkaa aikataulua. Mitään taukoja en asiakkaiden välillä pidä vaan puhtaat pyyhkeet yms.on esillä niin, että ne vaihtuu vauhdilla. Keskimäärin päivän aikana teen 5-6 kasvohoitoa ja hoitotyön taustalla kulkee koko ajan juoksevat asiat eli tilauslistat yms. Mari tekee paperitöistä suurimman osan, mutta minun vastuulla on tavaran sisäänosto. Joka päivä laitan tilauksen menemään johonkin tukkuun. Sillä aikaa, kun asiakas lepää
 naamiossa täytän asiakaskortin ja tarkistan seuraavan asiakkaan hoitosuunnitelman. Teen myös asiakkaalle kotihoitosuunnitelman. Samalla syön jotain ja luen myös sähköpostit syödessäni. Yleensä
syön ja luen aina yhtä aikaa joten tämä ei ole kiireestä johtuvaa. Tämän enempää en osaa työpäiväni kulkua esittää, koska ei siinä ole mitään ihmeellistä.

Ilta menee laiskotellessa

Työpäivä menee nopeasti ja kello on vähintään neljä, kun ensimmäistä kertaa sitä vilkaisen. Tykkään työstäni todella paljon ja meillä käy paljon kivoja asiakkaita. Saan päivän aikana monia virikkeitä ja kuulen ihmisten kokemuksista, kun he kertovat tekemisistään. Olen ollut etuoikeutettu, kun olen saanut tehdä aina työtä jota rakastan. Yleensä lopettelen työt kahdeksan maissa illalla ellei ole jotain iltakokousta tai koulutusta. Nyt, kun osallistun tuohon HAMK:n Venla-projektiin niin siihen kuuluu muutama koulutusiltakin, mutta muuten se tehdään ihan verkossa. Kotiin tullessani käyn ensin vanhempieni luona ja sitten vasta vetäydyn omiin oloihini. Yleensä mieheni on hoitanut suurimman
osan kotitöistä ja illat vietän ihan laiskotellen. Katsomme yhdessä tv:tä tai jotain harrastukseeni liittyvää dokumenttiä ja samalla askartelen kortteja. Joku kissoista on aina sylissäni ja välillä siihen änkee kaikki. Se on parasta mahdollista stressin poistoa, kun lämmin karvakasa hyrisee sylissä. Nukkumaan menemme viimeistään yhdentoista maissa ja sängyssä kirjoitan vielä blogijutun ja teen firman somemarkkinoinnin. Yrittäjän on vaikea vetää rajaa mikä on vapaa-aikaa ja työaikaa. Asiat tehdään, kun ne eteen tulee. Enää en stressaa mistään työasiasta kotioloissa vaan osaan jo suhteuttaa asiat tärkeys järjestykseen. Hyvä puoleni on, että olen todella laiska ihminen ja etsin aina tavan miten pääsen helpommalla. Harrastukseni ovat minulle niin tärkeitä, että jätän aina iltaan aikaa selvittää sillä hetkellä vaivaava sotajuttu. Nukun yleensä hyvin ja Hertta nukkuu meidän sängyssä. Hertta pitää nukkuessaan kevyttä kuorsausta mikä nukuttaa muitakin. Sotahistoria ja historia yleensä on suorastaan intohimoni ja ne ovat täydellistä vastapainoa työlleni. Niillä asioilla ei ole juurikaan tekemistä kauneushoitolan kanssa joten aivoni nollaantuu täysin työasioista vapaa-aikanani.