Hoitolan ikkunoista näkyvään katukuvaan on tullut hieno muutos. Tuo Pikkutorin puisto joka on ihan ikkunoidemme edessä on remontoitu ja siihen tuli Lotta patsas. Patsaan on tehnyt taiteilija Tiina Torkkeli ja sen nimi on Sota ja rakkaus. Se kuvaa eläinlääkintälottaa.
Patsaan taustaa
Tuo Lotta patsas on päässyt Hämeenlinnaan mutkien kautta. Alunperin patsas oli tehty Forssaa varten, mutta Forssan valtuusto sai siitä aikaan poliittisen riidan eikä patsasta huolittu sinne. Tässä kyllä Forssa menetti paljon, mutta Hämeenlinna voitti. Toisaalta ymmärrän nuo poliittiset perusteet mihin patsaan vastustajat nojasivat. Lotta Svärd järjestö oli selkeästi oikeistolainen jopa joidenkin mielestä fasistinen järjestö. Sen perusta oli lähtöisin Suojeluskunnasta joka oli äärioikeistolainen järjestelmä. Forssa taas on leimautunut työläis-ja tehdaskaupungiksi ja se on vaikuttanut vahvasta Sosiaalidemokraattien syntyyn. Vuonna 1903 Forssassa oli merkittävä Sosiaalidemokraattisen Työväenpuolueen kokous jossa luotiin puolueohjelma ja se oli voimassa 50-luvulle asti. Forssan valtuusto vetosi myös sisällissotaan jonka 100-vuotisjuhla oli viime vuonna. Ehkä juuri tuo juhlavuoden sisällissodan esiin tuominen kärjisti poliittiset mielipiteet. Kuitenkin tuon patsasaloitteen oli tehnyt demareiden jäsen. Hämeenlinnassakin patsashanke aiheutti lihavan riidan valtuustosta, mutta nyt tuo upea taide-esine seisoo ikkunamme edessä. Patsaassa on iso hevosen pää jolle nainen on ojentamassa jotain. Käsissään hänellä on pallo mikä on tehty hevosenkengistä. Se herättää monenlaisia ajatuksia. Hevonen oli erittäin tärkeässä osassa toisessa maailmansodassa ja kaiken tappamisen keskellä oli kuitenkin inhimillisiä tunteita lotan ja hevosen välillä.
Tässä kuvassa puistotyöt ovat vielä hiukan kesken, mutta
upea patsas Sota ja rakkaus on jo paikallaan.
Lotta Svärd
Tämä suomalainen lottajärjestö oli aivan ainutlaatuinen koko maailmaankin nähden, koska missään ei ole naiset järjestäytyneet sotilaiden avuksi kuin Suomessa. Lottajärjestö perustettiin 1920
eräänlaiseksi Suojeluskuntien naisosastoksi josta se pian muutettiin itsenäiseksi järjestöksi. Nimensä se sai Runebergin runossa olevasta Lotta Svärd nimisestä naisesta joka auttoi sotilaita rintamalla.
Lottajärjestö toimi 1944 syksyyn saakka, mutta silloin yhdistys lopetettiin Neuvostoliiton rauhanehtojen mukaan. Parhaimmillaan Lotissa oli 235.000 jäsentä ja 52.000 alleseitsemäntoistavuotiasta lottatyttöä. Lotat vapauttivat talvi-ja jatkosodassa noin 25.000 miestä rintamalle eli heidän panos Suomen armeijalle oli merkittävä. Sotatoimialueella teki työtään 13.000 lottaa, sisämaassa oli 50.000 kokopäiväiväisesti lottatyötä tekevää ja 100.000 jotka hoitivat lottatehtäviä oman työnsä ohella vapaa-aikoinaan. Lotat oli jaettu jaostoihin joita oli lääkintälotat, muonituslotat, varuslotat, viestilotat ja toimisto-ja kanslialotat sekä ilmavalvonta. Lääkintälottien koulutus kesti 6 kk ja he pystyivät avustaviin tehtäviin sairaaloissa ja rintamalla. Myös eläinlääkintälottien työ oli tärkeää, koska hevosten panos sotaan oli hyvin suuri. Lotat myös hoitivat kaatuneet sotilaat arkkuihin ja lähettivät ne kotipitäjiinsä. Muonituslottien työ oli erittäin mittavaa. He leipoivat joka päivä 100.000kg leipää rintamalle vietäväksi eli heillä oli suuri vastuu sotilaiden ruokahuollosta. Myös sotasairaaloiden, sairaalajunien ja joukkosidontapaikkojen muonitus oli kokonaan lottien vastuulla. Näistä lottien pitämistä ruokaloista syntyi perusta työmaaruokaloille
joiden toiminnan Fazer osti 1978. Varuslotat huolehtivat sotilaiden varusteista joista oli huutava pula. He ompelivat, neuloivat ja kutoivat ja keräsivät kaikkea mahdollista tavaraa mitä sotilaat tarvitsivat. Viestilotat hoitivat puhelinkeskuksia ja valvoivat radioliikennettä. Toimisto-ja kanslia lottia tarvittiin runsaasti esikunnissa ja muissa armeijan toimistoissa ja konekirjoitustaito oli kullan arvoinen apu. Suomen ilmavalvonta oli lähes kokonaan lottien vastuulla ja se oli rohkeiden naisten toimintaa jotka seisoivat vartiossa kesät, talvet, yötä päivää ja varoittivat ilmapommituksista. Olen todella iloinen, että Lotat sai tämän muistomerkin Hämeenlinnaan perinteiseen sotilaskaupunkiin. Meidän ikkunanäkymäksi se sopii loistavasti liittyyhän se harrastukseeni ja vielä eläinrakkauteni on huomioitu:)
eräänlaiseksi Suojeluskuntien naisosastoksi josta se pian muutettiin itsenäiseksi järjestöksi. Nimensä se sai Runebergin runossa olevasta Lotta Svärd nimisestä naisesta joka auttoi sotilaita rintamalla.
Lottajärjestö toimi 1944 syksyyn saakka, mutta silloin yhdistys lopetettiin Neuvostoliiton rauhanehtojen mukaan. Parhaimmillaan Lotissa oli 235.000 jäsentä ja 52.000 alleseitsemäntoistavuotiasta lottatyttöä. Lotat vapauttivat talvi-ja jatkosodassa noin 25.000 miestä rintamalle eli heidän panos Suomen armeijalle oli merkittävä. Sotatoimialueella teki työtään 13.000 lottaa, sisämaassa oli 50.000 kokopäiväiväisesti lottatyötä tekevää ja 100.000 jotka hoitivat lottatehtäviä oman työnsä ohella vapaa-aikoinaan. Lotat oli jaettu jaostoihin joita oli lääkintälotat, muonituslotat, varuslotat, viestilotat ja toimisto-ja kanslialotat sekä ilmavalvonta. Lääkintälottien koulutus kesti 6 kk ja he pystyivät avustaviin tehtäviin sairaaloissa ja rintamalla. Myös eläinlääkintälottien työ oli tärkeää, koska hevosten panos sotaan oli hyvin suuri. Lotat myös hoitivat kaatuneet sotilaat arkkuihin ja lähettivät ne kotipitäjiinsä. Muonituslottien työ oli erittäin mittavaa. He leipoivat joka päivä 100.000kg leipää rintamalle vietäväksi eli heillä oli suuri vastuu sotilaiden ruokahuollosta. Myös sotasairaaloiden, sairaalajunien ja joukkosidontapaikkojen muonitus oli kokonaan lottien vastuulla. Näistä lottien pitämistä ruokaloista syntyi perusta työmaaruokaloille
joiden toiminnan Fazer osti 1978. Varuslotat huolehtivat sotilaiden varusteista joista oli huutava pula. He ompelivat, neuloivat ja kutoivat ja keräsivät kaikkea mahdollista tavaraa mitä sotilaat tarvitsivat. Viestilotat hoitivat puhelinkeskuksia ja valvoivat radioliikennettä. Toimisto-ja kanslia lottia tarvittiin runsaasti esikunnissa ja muissa armeijan toimistoissa ja konekirjoitustaito oli kullan arvoinen apu. Suomen ilmavalvonta oli lähes kokonaan lottien vastuulla ja se oli rohkeiden naisten toimintaa jotka seisoivat vartiossa kesät, talvet, yötä päivää ja varoittivat ilmapommituksista. Olen todella iloinen, että Lotat sai tämän muistomerkin Hämeenlinnaan perinteiseen sotilaskaupunkiin. Meidän ikkunanäkymäksi se sopii loistavasti liittyyhän se harrastukseeni ja vielä eläinrakkauteni on huomioitu:)
kun luin hämeensanomista, että puistoon tulee lottapatsas niin minua huvitti miten osuva se on Inkerin näkymäksi.
VastaaPoistaOlen käyttänyt yli kuukauden super serumia mistä jossain jutussasi kirjoititkin. Kyllä se on ihan oikeesti superia. Parin viikon käytön jälkeen ohuen kuusikymppisen ihoni verkkomainen ryppyisyys alkoi vähentyä. Mielestäni se myös lisäsi dermatutehoidon vaikutusta. Otin ennen joulua yhden dermatuthoidon ja nyt keväällä otin toisen hoidon ja aloin heti käyttämään superserumia. Tämän keväisen hoidon vaikutus näkyi paljon paremmin. Teidän verkkokaupassa on myynnissä isoja 30 ml pulloja näistä seerumeista. Onkos niitä saatavilla teidän liikkeestänne? Kyselee tyytyväinen asiakas
Hoitolassa pidämme vakituisesti hyllyssä seerumeista näitä pienempiä 15 ml kokoja, mutta tilaamme kyllä asiakkaita varten isompiakin. Ne tulee yleensä parissa päivässä. Nuo tuplakokoiset seerumit tulevat jonkin verran halvemmiksi kuin nämä pienemmät koot. Voimme kyllä ottaa näitä isompiakin hyllyyn, jos näyttää, että asiakkaat haluavat sitä.
PoistaTuo Super Serum on erittäin hyvä käyttää Dermatude-kasvohoidon yhteydessä, koska sekin vahvistaa kollageenisynteesiä. Talvella suosittelin Youth Serumia kotihoitotuotteeksi Dermatude-sarjahoidon kanssa, koska siinä on hyvin paljon kosteuttavia aineita. Näin kesällä kosteuden tarve ei ole niin suuri ja onhan tuo Super Serum myös kosteuttavakin, mutta ei niin runsaasti kuin Youth Serum.
Tämä lottapatsas on kyllä huvittanut monia ystäviäni ja asiakkaitakin. Ei osuvampaa taideteosta voisi enää hoitolan edessä ollakaan.
Inkeri