En ole ollut aikoihin näin harmistunut peilikuvaani katsellessa. Olen pitänyt itseäni aika neutraalina ja jopa välinpitämättömänä omien hiuksieni ja ulkonäön suhteen. Kuitenkin nyt peilistä katsoo nainen jota en ollenkaan tunnista ja ilmeisesti se peilikuva pysyy vielä monta viikkoa.
Vakio kampaajaan ja kosmetologiin voi aina luottaa
Nyt sain oikein konkreettisen kokemuksen siitä miten tärkeää on, että käy vakituisesti samalla kampaajalla. Jouduin olosuhteiden pakosta käymään tuntemattomissa paikoissa ja nyt kärsin tuloksista. Oma kampaajani Hiushuuman Tiina on tammikuun lomalla ja seuraava aikani on vasta helmikuun alussa. Käyn yleensä 4-6 viikon välein kampaajalla, koska muuten juurikasvu tulee liian pitkäksi ja tukka alkaa hampsottamaan epäsiististi. Juttelin edellisellä käyntikerralla ennen joulua Tiinan kanssa siitä, että värjäysvälistä tulee ihan liian pitkä. Hän kehoitti, että voisin kokeilla Thaimaassa jonkun hyvä tasoisen kampaamon kevytväriä. Tiina kovasti varoitti etten vaan ottaisi mitään vaalennuksia tai voimakkaita tummia värejä.
Ajattelinkin Thaimaassa, että nyt lomalla onkin hyvää aikaa käydä kampaajalla ja päätin ensin kokeilla pelkkää hiusten pesua ja föönäystä. Etsiskelin pari päivää sivusilmällä mihin kampaamoon uskaltautuisin menemään. Viimein päädyin erään kauppakeskuksen kampaamoon joka näytti tasokkaalta ja esillä oli ihan tuttuja hiusten hoitoaineita. Osoittautui, että ainoastaan yksi kampaaja osasi auttavasti englantia ja luulin hänen ymmärtävän mitä halusin. Palvelu on erittäin kohteliasta ja ystävällistä ja ilmeisesti hiusten pesu kuului harjoittelijoiden työhön. Pesu ja hieronta tuntui ihanalta, mutta jossain vaiheessa ajattelin, että miten pelkkä pesu vie näin paljon aikaa. Minusta tuntui, että hiukset vaahdotettiin ainakin kolmeen kertaan. Sitten, kun tukka oli kuivattu hiusten väri oli muuttunut kellertävän vaaleaksi.
Korjaus vei ojasta allikkoon
Asiaa oli ihan turha jäädä kampaamoon setvimään ja maksoin lystistä 15€ ja lähdin etsimään miestäni kauppakeskuksesta. Minut nähdessään hän totesi, että ilmankos se kesti, kun teetit ihan uuden värin. En ymmärrä millä valkaisuaineella he pesivät kirkkaan punaisen tukkani, mutta se haalistui ihan omituisen kellertäväksi. Hiukset oli lähinnä samaa väriä kuin meidän Jösse. Eihän se väri tietenkään huono ole ja se sopii Jösselle, mutta itse en haluaisi olla aprikoosin värinen. En tiedä oliko voimakkaan punainen tukkani heille jotenkin outo ja he luulivat minua haluavan väriä pois vai oliko heidän shampoot vähän tehokkaampia kuin meillä.
Jotenkin siedin uuden väritykseni loman loppuun asti ja en uskaltanut uusia kampaamokokemusta enää Thaimaassa. Heti töihin päästyäni varasin värjäysajan sen mukaan miten nopeimmin pääsisin ja paikka olisi hoitolan lähellä. Oikein reipas nuori mies otti minut vastaan ja selitin hänelle haluavani kirkkaan punaisen tukan. Sanoin haluavani värin joka näkyy kotoa kirkolle enkä mitään pliisua tätikampausta. Hän vakuutti ymmärtävänsä mitä tarkoitin ja työvaiheet meni ripeästi ja ammattitaitoisesti. Keskustelimme ripsien kestotaivutuksista ja hän kertoi myös ottaneensa sellaiset pari kertaa. Hän oli ollut tosi tyytyväinen menetelmään ja kertoi monien kavereidensa ihastuneen myös kestotaivutukseen. Juttelun lomassa seurasin hiusten kuivaamista ja aloin olla jo hyvin huolissani, kun tukka näytti ihan mustalta. Lopputulos olikin tumman ruskea joka jossain valoissa taitaa hiukan punaiseen. Olin suorastaan järkyttynyt. Ikinä ennen minulla ei ole ollut näin tummaa tukkaa ja eikä näin tavanomaista persoonatonta väriä. Melkein itkua vääntäen kompuroin kampaamosta pois ja Marin ilme kertoi kaiken, kun avasin hoitolan oven. Nyt odotan omaa kampaajaani lomalta enkä takuulla uskalla enää kokeilla yhtään mitään. Kuitenkin kyse on vaan tukasta eikä mistään katastrofista.
Kommentit
Lähetä kommentti