sunnuntai 12. tammikuuta 2020

Talvisota vai jatkosota

Suomen itsenäisyyden ajan historiaan kuuluu itsestään selvästi kolme sotaa. Ne olivat sisällissota 1918, talvisota 1939-40 ja jatkosota 1941-44. Valitettavasti kouluissa on sen verran tylsiä historian tunteja, että talvisodan ja jatkosodan erilaisuus eivät ole jäänyt monellekaan mieleen.

Talvisota

Hyvin moni tuttavani ja asiakkaani on hyvin kiinnostunut harrastuksestani ja moni kyselee näistä Suomen sodista ihan jo oman sukunsakin takia. Näissä keskusteluissa huomaan usein, että jatkosodan ja talvisodan tapahtumat menee sekaisin. Sillä ei tietysti ole nykyelämässä mitään merkitystä, mutta kerron nyt hiukan näiden kahden sodan eroista. 
Talvisota alkoi 30.11.1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Suomi oli köyhä, pieni ja uusikin valtio Euroopassa eikä sen olemassa olo kiinnostanut maita jotka itse olivat kiinni toisessa maailmansodassa. Toinen maailmansota oli alkanut pari kuukautta ennen meidän talvisotaa ja sen vuoksi kaikki maat ostivat aseita eikä niitä pystytty juurikaan Suomeen saamaan. Aluksi mikään maa ei ollut kovin innostunut auttamaan Suomea. Ruotsista tuli vapaaehtoinen pieni armeijakunta ja Englanti ja Ranska suunnittelivat antavansa apua meille. Tässä on kaksi oleellista eroa talvi-ja jatkosodan välillä. Talvisodassa Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja meillä ei ollut mitään muuta maata tukenamme. Jatkosodassa Suomi hyökkäsi Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941 ja saksalaiset taistelivat suomalaisten rinnalla. 
Talvisota kesti alle neljä kuukautta ja puhutaankin sadastaviidestä kunnian päivästä. Talvisodan kuuluisimpia taisteluja olivat Raatteentien taistelu jossa suomalaiset motittivat Neuvostoliiton divisioonan. Siitä motista Suomi sai kipeästi tarvitsemiaan aseita ja muuta sotakalustoa. Sodan alkaessa 1939 muut maat pitivät varmana ettei Suomi kestä kuin pari viikkoa ja tähän oli Stalinkin varautunut. Koko maailman lehdistö alkoi kiinnostumaan Suomesta sen myötä, kun suomalaiset alkoivatkin saamaan voittoja ja häviö ei ollutkaan selvä. Talvisota päättyi Moskovan rauhaan 13.3-40 ja Suomi menetti suuria alueita Neuvostoliitolle. Nykyisin tiedetään ettei Suomi olisi enää kestänyt sotaa montaakaan viikkoa, koska miehistö oli jo niin äärirajoilla. Suomi sai ns.torjunta voiton eli hävisi sodan, mutta ei tullut miehitetyksi. Tämä on aina muistettava, kun meidän sotia vertaillaan muihin ettei Suomea koskaan miehitetty.

Jatkosota

Suomessa oli lyhyt rauhan aika talvisodan ja jatkosodan välissä jota nykyisin nimitetään välirauhan ajaksi. Tämä välirauha kesti noin viisitoista kuukautta eli maaliskuusta 1940 kesäkuuhun 1941. Välirauhan aikana suomalaiset pelkäsivät uutta hyökkäystä Neuvostoliitosta ja tukea muilta mailta haettiin tietoisesti. Hitlerin Saksa suunnitteli omaa hyökkäystään Neuvostoliittoon ja suomalaiset sotilaat alkoivat lähentyä saksalaisen armeijan kanssa. Saksa oli aika luonteva kumppani, koska sieltä suomalaiset olivat aikaisemminkin saaneet apua. Suuri osa meidän armeijan ylintä johtoa oli ollut jääkärikoulutuksessa Saksassa ennen itsenäistymistä joten tapojen yhteen sovittaminen oli helppoa. Uskoisin, että suomalaisten silmissä Saksa vaikutti neljäkymmentäluvun alussa voittamattomalta ja siksi siihen oli hyvä turvautua. Suomella oli myös suuri halu revanssiin ja talvisodassa menetetyt alueet haluttiin takaisin. 
Uutta sotaa Saksan rinnalla pidettiin aluksi lyhyenä valloitusretkenä joka olisi ohitse parissa kuukaudessa. Sotaretki vaikutti helpolta, koska 200,000 saksalaista sotilasta oli turvaamassa Pohjois-Suomen rajaa eikä oman armeijan tarvinnut levittäytyä koko rajan pituudelle. Tuo ennuste oli täysin väärä ja jatkosota kesti yli kolme vuotta. Mielestäni Suomi teki suuren moraalisen virheen jatkaessaan hyökkäystään yli vanhan rajan ja alkoi tavoittelemaan paljon suurempia alueita kuin mitä talvisodassa menetettiin. Tuo hyökkäysvaihe kesti kesäkuusta -41 noin huhtikuuhun -42 ja se vaati lukemattoman nuoren miehen hengen. Sitten sota pysähtyi ns.asemasotaan jota kesti kesään -44 asti. Moni karjalainen ehti jo palaamaan entiseen kotiinsa talvisodassa menetettyyn Karjalaan ja rakensi sinne uuden kodin. 
Tuo asemasotakaan ei ollut mikään helppo vaihe ja lukiessani sen ajan sotapäiväkirjoja ymmärsin miten kuluttavaa ja hermoja repivää oli olla jatkuvan uhan alaisena. Toisaalta nuoret miehet tylsistyivät järkevän tekemisen puutteessa ja aikaa käytettiin esimerkiksi korsujen ja muiden asumusten rakentamiseen. Monella on varmaan kotonaan edelleenkin puhdetöitä mitä oman suvun sotapojat olivat aikansa kuluksi tehneet. Tämän paikallaan olon rinnalla oli koko ajan taistelun uhka ja miehiä kuoli päivittäin tarkka-ampujien luoteihin tai heitä siepattiin vangeiksi. Tämä pitkä piinaava kausi tuhosi varmaan monen miehen mielenterveyden. 
Neuvostoliiton suurhyökkäys kesällä 1944 tuli lievänä yllätyksenä suomalaisille ja se oli todella ankaraa taistelua. Suomen armeija perääntyi huomattavasti suuremman Neuvostoliiton armeija takaa-ajamana suurella vauhdilla. Oli suorastaan ihme, että Neuvostoliiton hyökkäys saatiin pysäytettyä loppukesällä 1944. Aika moni sotahistorioitsija on sitä mieltä, että Suomi ei olisi pystynyt torjuntaan, mutta Stalin tarvitsi Saksan rintamalle lisää miehiä ja vähensi painetta Suomen rintamalla. Sankarihautausmailla näkee, että juuri kesällä -44 oli kaikista suurin kuolleisuus ja myös hyökkäysvaiheessa -41. Talvisodassa miehiä kuoli tasaisesti joka päivä. Ennen tuota suurhyökkäystä Suomi oli pyrkinyt jo pitkään rauhansopimukseen Neuvostoliiton kanssa, mutta se tehtiin salaa saksalaisilta. Syyskuussa 1944 Suomi joutui tyytymään hyvin tiukkoihin rauhanehtoihin ja vielä ajamaan saksalaiset pois Lapista. 
Erot talvisotaan on siinäkin, että rauhan neuvotteluista puhuttaessa yleensä puhutaan jatkosodan rauhasta. Saksalaiset liittyvät myös vain jatkosotaan eikä ollenkaan talvisotaan. Todella suuret ja pitkäkestoiset taistelut esimerkiksi Tali-Ihantala, Kuuterselkä tai Syväri kuuluvat jatkosotaan. Samoin kaikki viihdytyskiertueet, musiikkiesitykset ja hauskanpito oli jatkosodan aikana asemasotavaiheessa. Talvisodassa ei muita vaiheita ollut kuin jatkuvaa taistelua.

2 kommenttia:

  1. Kiitos tästä mahtavasta historiapläjäyksestä! Sotien erot kirjoituksen aiheena oli mainio ajatus.

    Toinen asia, olen niin tyytyväinen phyto replenish oiliin, jota olen käyttänyt dermatude-hoidon jälkeen. Öljy on vahvistanut ja kosteuttanut ihoa. Huomaan sen siinä, ettei iho ole epämiellyttävän kuiva ja natiseva aamulla. Ei tarvitse pika pikaa mennä puhdistamaan ihoa ja laittamaan päivätuotteita.
    -Pia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että jutustani oli jotain hyötyä.
      Tuo Phyto Replenish Oil on ehdottomasti juuri tämän ajan tehotuote. Se estää sisälämmityksen kuivattavaa ja ihoa ohentavaa vaikutusta. Nyt talvi ei ole ihoa rasittanut, kun vesisateet vaan jatkuu. Kuitenkin sisäilman kuivuus vaikuttaa ihoon ja ilman hyviä hoitotuotteita iho kuivuu kiristäväksi korpuksi.

      Inkeri

      Poista