Suomen Yrittäjänaisten perinteiset seminaaripäivät ja liittokokous on Iisalmessa syyskuun lopussa ja sinne kannattaa suunnata jokaisen yrittäjähenkisen naisen. Pidän tapanani tutustua näiden liittokokouspaikkakuntien historiaan ja niin tein nytkin.
Suomen sota
Iisalmi on vahvasti mukana Suomen kunniakkaassa sotahistoriassa, koska siellä käytiin Koljonvirran taistelu Suomen sodassa. Suomen sota käytiin 1808-1809 ja siinä sodassa Suomi siirtyi Ruotsin vallan alta Venäjän autonomiseksi suurruhtinaskunnaksi.
Suomen sotaa voisi kuvata myös laajennetuksi perheriidaksi, koska Ruotsin kuningatar Fredrika Dorotea kuningas Kustaa IV Adolfin vaimo ja Venäjän keisarinna Elisabet Aleksejevna keisari Aleksanteri I:n vaimo olivat sisaruksia ja saksalaisia prinsessoja.
Tämä sukulaisuussuhde hukkuu aina historian hämärään, niin kuin yleensäkin menneisyyden naiset. Tosin tällä sukulaisuudella ei kovinkaan suurta merkitystä ollut Suomen sodan syttymisessä, vaan tärkein syy oli Ranska. Napoleonin pullistelu ja sotimishalu on siis vaikuttanut merkittävästi Suomenkin kohtaloon.
1800-luvulla Ranska Napoleonin johdolla halusi suurvallaksi ja tieltä piti poistaa Britannia. Ranska pyrki taloussaartoon nimeltään mannermaasulkemus, jotta Britannia pystyttäisiin valloittamaan. Manner-Euroopassa Napoleon suostui tekemään Tilsitin rauhan Venäjän kanssa, jos Venäjä taivuttelee Ruotsin mukaan mannermaasulkemukseen.
Siinä taivuttelussa pieni Suomi jäi alle, koska varsinaiset taistelut käytiin Suomen maaperällä. Yleensä harrastan sotia aikavälillä 1850-1980, mutta Iisalmeen perehtyessäni kiinnostukseni Suomeen sotaan ja vielä vanhempaan Isoon vihaan heräsi. Ehkä tästä intohimoni sotahistoriaan saa uuden suunnan ja alan kaivelemaan vielä kaukaisempaa menneisyyttä.
Koljonvirran taistelu
Venäjä hyökkäsi Suomen rajan ylitse helmikuussa 1808 ja heidän armeijansa oli kaksinkertainen verrattuna Ruotsin joukkoihin. Kokonaisuudessaan Suomen sota käytiin Venäjän ylivoimalla ja suomalaiset Ruotsin vallan alla taistelevat sotilaat perääntyivät lähes koko ajan.
Tämän takia Koljonvirran taistelusta, joka käytiin 27.10.1808 tuli niin kuuluisa, koska siellä Suomen joukot voittivat. Heitä johti monelle tuttu mies Johan August Sandels, joka on siis oikea ihminen, eikä pelkkä saunaolut. Koljonvirran taistelu ja Sandels ovat luoneet myytin suomalaisen sotilaan sisukkuudesta ja yhteishengestä. Pitää myös mainita, että Iisalmessa on 1878 perustettu Olvin tehdas, joka tekee tätä kuuluisaa Sandels -olutta.
Meidän kansallisrunoilija J.L. Runeberg kuvaa Vänrikki Stoolin tarinoissa Suomen sotaa ja tunnettu runo Sven Dufva kertoo juuri Koljonvirran taistelusta. Erityisesti naisia kiinnostava asia on varmaan se, että Lotta järjestö sai aikanaan nimensä tässä Vänrikki Stoolin tarinoissa esiintyvän Lotta Svärdin mukaan.
Suomen nykyisessä turvallisuustilanteessa tämä kansakuntamme menneisyys näyttäytyy toisessa valossa kuin aikaisemmin ja ylpeyttä Suomen menneisyydestä kokee lähes jokainen. Näissä Suomelle tärkeissä maisemissa Suomen Yrittäjänaiset viettävät kokouspäiviään ja niihin kannattaa kaikkien jäsenten osallistua. Suurkiitos myös Iisalmen Yrittäjänaisille, kun olette meidät kutsuneet!
Joko olet liittynyt postituslistalle? Liity nyt ja saat ensimmäisenä tietoa tulevista tarjouksista ja kauneushoitolan tapahtumista! Tilaa uutiskirje TÄSTÄ
Kiitos historiapläjäyksestä, Inkeri.
VastaaPoistaTuo mainitsemasi isoviha on ollut Suomen historiassa kammottavaa aikaa. Linkkaan alle Ylen jutun, jos jotain kiinnostaa. Hesarissakin oli viime vuonna juttu Täystuhon jäljillä, joka on tilaajille.
Marjatta Puusti tuli tuolloin raa'asti ja monin tavoin kidutetuksi mutta eli 95-vuotiaaksi.
Olen miettinyt, mitä suomalaisista kertoo, kun isoviha on suurelle osalle todennäköisesti täysin tuntematon oman historian vaihe, josta on lahjakkaasti vaiettu. Eipä edes lukio ainakaan aiemmin sattuneesta syystä antanut käsitystä talvi- ja jatkosodastakaan, jotka ovat lähellä ja jotka ovat olleet ratkaisevia Suomen itsenäisyyden säilyttämisessä.
Ehkäpä nyt alkaa tilanne muuttua.
https://yle.fi/uutiset/3-11860922
Leena
Kiitos Leena, että nostit esiin tämän isovihan. Mietin sitä enemmänkin, kun tein tätä juttua. Olen itsekin ihmetellyt miksi se on niin vaiettu aihe, mutta luin siitä mielenkiintoisen jutun nuorelta historiantutkijalta. Tämä nuori tutkija moitti sodan jälkeistä tutkimusta isovihasta suomettuneeksi. Kukaan ei uskaltanut kertoa totuutta Neuvostoliiton aikana miten venäläiset raiskasivat ja kiduttivat Suomen kansaa vuosina 1713-1721.
PoistaNuo tarinat tästä miehityksestä 1700-luvun alussa voisi yhtä hyvin olla nykypäivän Ukrainasta. Aivan sama meno Venäjän armeijalla on nykyisinkin päällä. Siviilit pistetään kärsimään ja julmuus on järkyttävää. Se on vuosisatainen perinne Venäjän armeijassa ja yksi syyhän Suomen itsenäisyyshaaveiden voimistumisessa 1900-luvun alussa oli se ettei suomalaiset halunneet mennä Venäjän armeijaan simputettavaksi.
Olen myös alkanut miettimään, että mitä on jätetty kertomatta 1945 jälkeen olleesta Neuvostoliiton miehityksestä osassa Saksaa. Sitä on hiukan sivuttu, kun kerrotaan noin 200,000 lapsesta, jotka syntyivät Neuvostoliiton alueella raiskauksien takia. Neuvostoliitto oli kuitenkin yksi liittoutuneista eikä ehkä haluttu näihin siviilien rääkkäämiseen puuttua, kun Stalinin apua tarvittiin. Ei Ukrainan osa ollut silloinkaan helppo, kun natsimiehitys loppui, koska Stalinkin näki silloin natseja Ukrainassa yhtä paljon kuin Putin nykypäivänä.
Inkeri