Nyt suurimmat pyhät on vietetty ja edessä on tavallinen arki. Minulle arki tarkoittaa työn lisäksi tiiviimpää keskittymistä harrastuksiini. Toivon, että alkuvuoden aikana ehtisin käydä historialuennoilla ja löytäisin jonkun kirjoittajakurssin.
 |
| Viron miehitysten ja vapauden museo Vabamu. |
Vuodenvaihde Tallinnassa
Olimme mieheni veljen ja hänen vaimonsa kanssa Tallinnassa viime viikonloppuna ja minulla kohde oli Viron miehitysten ja vapauden museo Vabamu. Jostain syystä olen ajautunut syksyn aikana selvittelemään Baltian maiden ja Suomen sotahistoriaa 1940-luvulta.
Ehkä nykyinen maailmantilanne on luonut kiinostuksen siihen, miltä maailma näytti, kun Neuvostoliitto eli nykyinen Venäjä pääsi päättämään kaikesta. Kyllä nytkin tuolla miehitysmuseossa oli koko ajan mielessä, ettei tämä saa toistua koskaan enää.
Näissä Baltian sotamuseoissa konkretisoituu se, miltä kaikelta suomalaiset säästyivät, kun tartuimme aseisiin, emmekä antaneet periksi. Muistan itse hyvin niitä keskusteluja 1960-80-luvun kylmän sodan aikana, missä kritisoitiin Suomen vastarintaa Neuvostoliittoa vastaan. Tietysti suomalaiset maksoivat kovan hinnan vapaudestaan, mutta kyllä Baltian kohtalo oli monin verroin kamalampi.
Suosittelen käymään tässä Vabamu -museossa, koska se on hyvin koottu tiivis paketti Viron historiasta. Sotimisesta siellä ei ole juuri mitään, jos sellaista haluaa välttää. Virohan miehitettiin kolme kertaa viiden vuoden sisällä ja aika verettömästi. Sotatoimissa ei siviiliuhreja juuri tullut, mutta sitäkin enemmän virolaisia kuoli Siperian vankileireillä.
Muuttunut Tallinna
Tallinna on muuttunut omana elinaikanani hyvin paljon. Kävin ensimmäistä kertaa Virossa ja Tallinnassa 1990-luvun alkupuolella Suomen Yrittäjänaisten hallituksen kanssa. Olin silloin tuon hallituksen varapuheenjohtaja ja meidät oli kutsuttu ulkoministeriön kautta tapaamaan virolaisia yrittäjänaisia.
Koin sen tapaamisen jotenkin katastrofiksi, koska me suomalaiset emme ollenkaan tienneet, mitä meiltä odotettiin. Me olimme menneet tutustumismielessä tapaamiseen, mutta virolaiset taas odottivat konkreettista apua. Heidän köyhyytensä oli järkyttävää, kun pulaa oli kynistä ja papereistakin.
Paikka, missä tapasimme, oli joku paikallinen koululaitos, jossa opetettiin näille naisille markkinatalouden alkeita. Opiskelu oli hankalaa, kun heillä ei ollut muistiinpanovälineitä. Me suomalaiset sitten kaivoimme käsilaukuistamme kyniä ja muuta heille tarpeellista tavaraa, mistä he olivat kiitollisia.
Nyt he ovat kolmessakymmenessä vuodessa menneet melkeinpä ohitse suomalaisista. Ainakin omalla alallani on tapahtunut suurta menestystä Virossa. Siellä käytetään ihonhoitopalveluja tuplasti enemmän asukasta kohti kuin Suomessa.
Suomalaiset edelleen harjoittelevat puhdistusmaidon käyttöä, kun Virossa niiden myynti on paljon suurempaa kuin meillä, vaikka väkiluku on paljon pienempi.
- Dermalogican Dynamic Skin Retinol Serum NYT 85€ (norm.98€) retinoliseerumi
- Youngbloodin Natural Mineral Foundation NYT 52€ (norm.65€) jauhemainen mineraalimeikki.
⭐️ Muista myös osallistua Tähtiarvontaan seuraamalla ja kommentoimalla hoitolan uusimpia julkaisuja blogissa (huom. liitä mukaan sähköpostiosoite), Facebookissa ja/tai Instagramissa. Palkintona on 50 euron lahjakortti verkkokauppaan, joka arvotaan kahden viikon välein. Seuraavaan arvontaan voi osallistua 8.1.-24 asti.
Joko olet liittynyt postituslistalle? Liity nyt ja saat tietoa tarjouksista ja kauneushoitolan tapahtumista! Tilaa uutiskirje tästä
Virossa/Eestissä kehitys on ollut ” hurja” nk sanoit mutta myös nuoret miehet ovat hengellään maksaneet kovan hinnan ja nyt en tarkoita sotia. Ja kadehdin naapurimme naisia- he ovat niin kauniita ❤️
VastaaPoistaJoo kyllä Viro on moderni monipuolinen matkailu kohde nykyään.
VastaaPoistaTää Vabamuhan on kiinnostava, kun tutkailin.
VastaaPoistaOletko käynyt Patarein vankilassa? Sen historia on hengästyttävä, vielä 1991 siellä teloitettiin vanki.
mari.pajunen(at)meiliboxi.fi