Olen loppukesästä lukenut useita kirjoja Afganistanista ja islamin tavasta kohdella naisia. Nyt luen ruotsalaisen toimittajan Jenny Nordbergin kirjaa "Kabulin tyttöjen salaisuus", joka kertoo bacha post- perinteestä.
 |
| Jenny Nordbergin kirja "Kabulin tyttöjen salaisuus" |
Tyttöpojat
Minun on hyvin vaikea käsittää islamin tapaa kohdella naisia, ja lukiessani näiden Afganistanin naisten elämästä tunnen konkreettista raivoa. En pysty käsittämään, miten Afganistanissa nyt Talibanien vallassa ollessa naisia kohdellaan.
Vielä käsittämättömämpää on tämä poikatyttö-kulttuuri, jota kutsutaan bacha post-kulttuuriksi. Olen vuosien varrella siitä lyhyesti lukenut, mutta nyt vasta tästä "Kabulin tyttöjen salaisuus"- kirjasta ymmärsin, miten yleistä se oli.
Tämä bacha post tarkoittaa sitä, että jos perheeseen ei synny poikalasta joku tytöistä ryhtyy pojaksi vanhempien siihen ohjatessa. Perheelle on niin suuri häpeä, ettei poikalasta ole, että on helpompi elää, kun joku tytöistä ryhtyy käyttäytymään kuin poika. Ympäristö, koulu ja sukulaiset kyllä tietävät, että kyseessä on tyttö, mutta kaikki leikkivät, että hän on poika.
Bacha post puetaan pojan vaatteisiin ja hänet kasvatetaan kuin poika ja teini-iässä hän palaa tytöksi. Usein myös uskotaan, että kun lasta pidetään poikana, niin seuraavaksi syntyvä lapsi on poika. Sitten tämä vanhempi tyttöpoika voi saada tehtäväkseen hoitaa ja suojella tätä hiukan nuorempaa oikeaa poikaa.
Tämä järjestelmä on niin kiero, etten oikeastaan osaa sitä edes paheksua, vaan se on täysin uskomatonta. Tyttölapsen synnyttäminen voi johtaa äidin pahoinpitelyyn ja hän joutuu monivaimoisessa liitossa huonompaan asemaan. Säästyäkseen tältä kaikki sitten leikkivät, että syntynyt vauva olikin poika. Ehkä ymmärrän asian sitä kautta, että ihmisellä on tapana valita itselleen edullisin tapa toimia. Jos tyttövauva on kerran totaalinen katastrofi, niin ehkä pienempi paha on leikkiä, että lapsi on poika.
Afgaaninaisen asema on käsittämättömän huono
Tavallaan tämä bacha post-asetelma antaa tytölle mahdollisuuden kasvaa arvostettuna lapsena, kun hän saa pojan aseman. Kysymykseni onkin miten tämä tyttöpoika kestää sen, kun hän palaakin teini-ikäisenä tytöksi?
Kirjassa "Kabulin tyttöjen salaisuus" naiset jotka tämän oli kokeneet ja heidän perheensä eivät pitäneet sitä ongelmana. Kuitenkin luin jotenkin rivien välistä, ettei käytäntöä haluttukaan moittia, koska se oli niin yleistä. Kirjan mukaan jokainen afgaaniperhe tuntee jonkun, joka on kasvatettu lapsena pojaksi, vaikka on tyttö.
Jossain kohtaa tämä on ollut käytännön sanelemaan. Talibanin säädösten mukaan nainen ei saa poistua kotoa ilman perheen miestä, mutta se oli totaalinen ongelma, ellei perheessä ollut miestä.
Neuvostoliiton hyökkäyssodan aikana 1980-luvulla monesta perheestä kuoli kaikki miehet. Ellei perheessä ollut miestä, naiset jäivät kodin vangiksi. Siinä tilanteessa jonkun oli otettava miehen rooli ja mentävä työhön. Ymmärrän, että siinä tilanteessa se oli pakon sanelemaa.
Kaikki siis lähti tästä naisen huonosta asemasta, jonka pitäisi ensin muuttua, ennen kuin tämä bacha post kulttuuri loppuisi. Luulisin, että lapselle on hyvin vaikeaa hypätä sukupuolesta toiseen. Kirjan mukaan moni tyttö kapinoi, kun joutuikin yhtä äkkiä pukeutumaan burkhaan ja kaikki vapaus loppui.
Näin länsimaisesta näkökulmasta sen kuvittelisi olevan hyvin traumatisoivaa, mutta ehkä en vaan pysty asettumaan tähän afgaanikulttuuriin.
Terkuin,
Kosmetologisi, Inkeri
⭐️ Ps. Muista osallistua arvontaan! Seuraa ja kommentoi hoitolan uusimpia julkaisuja blogissa (huom. liitä mukaan sähköpostiosoite), Facebookissa ja/tai Instagramissa. Palkintona on 50 euron etukoodi verkkokauppaan, joka arvotaan viikon välein. Seuraavaan arvontaan voit osallistua 24.9.–30.9.-24.
Joko olet liittynyt postituslistalle? Liity nyt ja saat tietoa tarjouksista ja kauneushoitolan tapahtumista! Tilaa uutiskirje tästä
Kommentit
Lähetä kommentti