Nyt kesää on takana muutama kuukausi ja varsinkin viime päivinä helle ja aurinko ovat olleet aika moisia. Kai jotkut niistä nauttiikin, mutta suurimmalle osalle ne ovat kärsimystä. Itse olen vanhemmiten alkanut inhoamaan kuumuutta ja vakioasiakkaat sen kyllä tietävätkin, kun valitan siitä ihan liikaa.
Eläimetkin kärsivät kuumuudesta
Näen kotona miten talon seitsemän kissaa ovat ihan reporankoina, kun mittari ylittää 25-astetta. Kaikki muut kissathan ulkoilevat vapaasti paitsi Jössellä ja Valtsulla on ulkoiluhäkki. Tuo häkki on noin 25-neliötä ja onneksi sinne ei paista aurinko kuin ihan aamusta ennen yhdeksää. Viime kesän helteissä ja nyt tänä kesänä Jösse nököttää vaan sisällä eikä älyä mennä yölläkään ulkoiluhäkkiin aluskasvillisuuden ja pensaiden alle viilentymään. Valtsu nukkuu yöt häkissä olevassa pikku
mökissä ja toohottaa omia juttujaan pitkin päivää. Jösse tuntuu elävän ihan säästöliekillä ja nyppäisee vaan muutaman naksun kerralla ruuakseen. Juominenhan on kissoille ongelma ja mieheni yritti käyttää oveluutta saadakseen ne juomaan. Aina, kun minulla tai miehelläni on vesilasi vieressä siihen tulee kaikki juomaan vuoron perään. Saamme aina juoda samasta lasista kissojemme kanssa. Olemme laittaneet useampia juomakippoja pitkin taloa, jos joku vähän kelpaisi. Mieheni keksi laittaa juomalaseja hankaliin paikkoihin ja kielsi ehdottomasti ettei niistä saa juoda. Yleensähän kissat tekee juuri päin vastoin, kun niitä käsketään. Ehkä se hiukan auttoi ainakin jokainen jopa fiksu Herttakin kävi katsomassa miksi juomalasi on erikoisessa paikassa. Kertokaapa muut onko teillä joku konsti kissan juottamiseksi?
Näin pahasti meidän kultamuru Hertan korvat ovat palaneet.
Niihin ei oikein mitään voi laittaa, kun Hertta nuolee kaiken pois.
Ilmeisesti ne kirvelee ja kutisee, kun Hertta raapii niitä yhtenään.
Sattuu ja tapahtuu
Minulla on yksi ikimuistoinen tapaus näistä kissojen juomatavoista. Tämä tapahtui 2000-luvun alussa, kun minulla oli vielä edellinen kissasukupolvi Mörri ja Miukka. Ne olivat aika vanhoja ja silloinkin oli todella kuuma kesä ja pelkäsin etteivät ne juo riittävästi. Olin silloin Hämeenlinnan Seudun Yrittäjänaisten puheenjohtaja ja kävin monenlaisia neuvotteluja kaupungin päättäjien kanssa. Sitten yhtenä perjantaina meni Tiiriön Prismaan ja näin ison tölkkivuoren jossa luki lemmikkien juomaa. Olin aivan innoissani ja lappasin tölkkejä kärryyni. Paikalle tuli Hämeen Liiton silloinen toimitusjohtaja jota minun piti mennä maanantaina tapaamaan. Tarkoitus oli tehdä yrittäjyysprojekti johon tarvittiin rahaa myös Hämeen Liitolta. Mies kyseli kovasti yhdistyksemme toiminnasta ja minä yritin parhaani mukaan antaa hänelle hyvän vaikutuksen. Samalla kasasin tölkkejä kärryyn ja kehuin miten fiksua on, että joku on kehittänyt tällaisen juoman. Tyyppi katsoi minua vähän epätietoisen oloisena ja ajattelin ettei hän taida oikein välittää lemmikeistä. Keskustelumme päättyi ja minä siirryin ostosteni kanssa kassajonoon. Jonossa ollessani aloin tarkemmin lueskelemaan mitä tölkeissä sanottiin. Niissä luki Lemmen juomaa 4,2 % siideri.
Olin lukenut aivan väärin ja mainostanut Hämeen Liiton toimarille miten fiksu keksintö lemmenjuoma on ja miten paljon sitä tarvitsen. Kyllä vähän hävetti. Ihmettelinkin miksi tölkkivuori oli limpparien ja oluiden vieressä eikä kissan ruoka osastolla. Jos minulla on kaupungilla jotenkin lemmenkipeä maine voi tässä olla selitys sille.
Eikö kissan korviin voisi laittaa jotain aurinkosuojarasvaa?
VastaaPoistaKyllä aurinkosuojavoidetta voi käyttää myös eläimille ja iS Clinicalin Eclipse sk 50 olisi minusta siihen paras. Kissa ei anna olla mitään rasvoja ihollaan joten niitä on turha laittaa. Yritin aikanaan voidella Mörrin käpäliä, kun ne olivat talvella kuivuneet ihan haavoille. Mörri nuoli tuntitolkulla rasvaa pois eikä siitä ollut mitään hyötyä. Ainoastaan ilmeistä kiusaa kissalle.
PoistaKatsoin netistä, että joilekin lyhyt karvaisille koiraroduille suositellaan aurinkovoiteen käyttöä. Myös suojaavaa takkia suositeltiin koirille ja jonkinlaista pipoa myös. Korvalehdet ovat ne pahimmat, kun niiden karvapeite on niin lyhyt ja muutenkin vähäinen.
Hertta on erityisen altis palamiselle, kun se on valkoinen. Kenelläkään muulla kissalla en ole tuollaista palovammaa nähnyt ja tämä on Hertan ongelma lähes joka kesä. Toivottavasti siitä ei ala muodostumaan ihosyöpää. Tuskin Hertta missään paisteessa köllöttelee, mutta säteily on vaan niin voimakasta. Kyllä kaikki meidän kissat vetäytyy pensaiden alle ja varjoon kuumalla ilmalla.
Inkeri