keskiviikko 2. marraskuuta 2022

Kirjasuosituksia isänpäiväksi

Ilmeisesti kirjat, joita harrastan, ovat yleensä enemmän miesten mieleen ja tutut usein kysyvätkin minulta ehdotuksia kirjalahjaksi miehelle. Tässä on muutamia ihan hiljattain ilmestyneitä kirjoja, joista luulen miestenkin olevan kiinnostuneita.



Analyysejä sodasta

Viime kuukausina on ilmestynyt paljon analyysejä Ukrainan ja Venäjän sodasta sekä ennusteita maailmantilanteesta yleensä. Itse olen lukenut niitä kirjoja, joiden kirjoittajaa olen arvostanut jo aikasempienkin töiden perusteella.
Älykkäin analyysi on varmaankin Mika Aaltolan Mihin menet Suomi?- Pelon aika Euroopassa. Kirja sisältää lyhyitä päiväkirjamaisia merkintöjä Venäjän hyökkäyksen alkuvaiheesta ja viime kesältä. Teksti oli hyvin asiapitoista, mutta ei mitenkään viihdyttävää.
Markus Leikolan Sodan ja rauhan kronikka on samantyyppinen päiväkirjamainen kirja, mutta siinä on Leikolalle tyypillistä verbaalista iloittelua. Asiaa on koko Venäjän historiasta ja muustakin lähihistoriasta, eikä pelkästään tämänhetkisestä sodasta. Olen Leikola-fani ja pidin kovasti tämän kirjan nasevasta sanailusta.
Kolmas Venäjäanalyysi on René Nybergin Ruotsin ja Venäjän välissä, jossa on esseitä jo hyvin kaukaisestakin historiasta. Arvostan kovasti eläkkeellä olevaa suurlähettiläs René Nybergiä, joka on erinomainen Venäjä-tuntija ja myös hyvä kirjoittaja.

Suomen sota-aika kiinnostaa aina

Hiukan erilainen kirja Suomen sota-ajasta on Aleksi Rikkisen ja Emil Kastehelmen Sturmbock- tutkimusmatka Lapin sodan linnoitteisiin. Arvostan kovasti näitä kahta nuorta miestä, jotka ovat tehneet jo fyysisesti valtavan työn kävelemällä läpi ja tallentamalla Saksan armeijan Sturmbock-linjan
Kumpikin mies on historiantutkijoita ja ilmeisen hyväkuntoisia, koska he viettivät 3-4 kesää Lapissa kuvaamassa ja kartoittamasssa noita saksalaisten vanhoja linnoitteita. Kirja ei ole perinteinen sotahistoriaopus, vaan samalla seikkailu Lapin erämaassa, kun pojilta välillä loppui vesi tai he rypivät märkänä suossa.
Janne Könösen Hitler ja Suomi: Pohjolan luonnonvarat ja suurvaltasota on perusteellinen tietokirja siitä, mitä hyötyä Hitler ja saksalaiset hakivat liittoutuessaan Suomen kanssa. Itselläni mielessä on pääasiassa vain Petsamon nikkeli, mutta paljon muutakin hyödykettä Suomesta löytyi sotaisan suurvallan käyttöön.
Uusi näkökohta Mannerheimista löytyy Mikko Tynin kirjasta Mannerheimin muskettisoturit: Mannerheimin henkivartiointi ja turvallisuus 1918-1946. Mannerheimista on aika vaikeaa löytää enää mitään kanttia, jota ei olisi jo moneen kertaan tutkittu ja puhki kaluttu. Myönnän, että tämän kirjan tutkimus oli minullekin ihan uusi näkökohta. Se kannattaa ehdottomasti lukea, jos on yhtään kiinnostunut Mannerheimista.





 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti