tiistai 22. marraskuuta 2022

Näin luotiin Hämeenlinnan seudun Yrittäjänaiset

Olin Hämeenlinnan seudun Yrittäjänaisten vuosikokouksessa ja kerroin siellä yhdistyksen perustamisesta ja ensimmäisistä vuosistani puheenjohtajana. Yhdistys perustettiin 1986 ja sen tarkoitus oli naisyrittäjien edunvalvonta, koulutus, verkostoituminen ja virkistyminen.



Alku aina hankalaa

Suomen Yrittäjänaiset (silloinen Yrittäjänaisten Keskusliitto) oli kutsunut koolle häämeenlinnalaisia naisyrittäjiä, mutta minä en ollut perustamiskokouksessa mukana. Kuitenkin minut oli valittu poissaolevana yhdistyksen sihteeriksi ja siitä siirryin alle vuoden kuluttua ensimmäisessä vuosikokouksessa puheenjohtajaksi.
Olin silloin 26-vuotias ja yrittäjyyttä oli takana kuusi vuotta. Se oli kova paikka nuorelle naiselle ja kävin sellaisen elämänkoulun muutamassa vuodessa, että se kantaa edelleen. Onneksi minulla oli hyvä hallitus ja siinä oli minua kokeneempia naisia, jotka ymmärsivät kokouskäytäntöjä. Muistan myös sen, että he uskoivat minuun ja myös jäsenistö oli hyvin kannustava. 
Paineet tulivat ulkoa päin, koska toiset yhdistykset pitivät meitä kilpailijana, joka houkuttelee muilta jäseniä. Samoin Hämeenlinnan Yrittäjät kovistelivat meitä useampaan kertaan, jotta lopettaisimme yhdistyksen ja liittyisimme heihin. Näistä asioista jäi ikäviä muistikuvia. Onneksi nykyään tasa-arvo on jo pidemmällä ja Me too -liike on nostanut näkyviin monet häirinnän muodot, mitä naisiin kohdistuu. 
Järjestimme paljon toimintaa ja erilaisia vierailuja. Itselleni tehdasvierailut olivat erityisen mielenkiintoisia ja kävimme Kultakeskuksessa, Lainapeitteen pesulassa, Valiolla Turengissa ja Kalevala korun tiloissa Helsingissä. 
Rahaa piti kerätä, koska jäsenmaksu oli hyvin pieni. Jokakesäiset latotanssit ladossani Hyvikkälässä oli aina suosittu tapahtuma ja sen buffetti tuotti sen verran, että talvi pärjättiin. Poliisi järjesti meille monen illan itsepuolustuskurssin, kävimme eduskunnassa ja teimme retken myös Työministeri Liisa Jaakonsaaren luo ja veimme hänelle oman vaatimuksemme.


Edunvalvonta oli tärkeintä

Yrittäjänaisyhdistysten tekemä edunvalvonta on tavallaan kaksitasoista. Yhdistys itse on yhteydessä paikkakunnan päättäjiin ja osallistuu oman paikkakunnan kehittämiseen. Valtakunnan tason edunvalvonta on liiton tekemää ja keskusliitto eli Suomen Yrittäjänaiset hallituksensa kanssa ottavat kantaa lakiuudistuksiin ja kaikkeen muuhun, mikä liittyy yrittäjyyteen. Paikallisyhdistykset osallistuvat tähän esittämällä omasta yhdistyksestään jäsentä hallitukseen.
Hämeenlinnan seudun Yrittäjänaiset saivat jo viiden vuoden toiminnan jälkeen oman jäsenen liiton hallitukseen ja se olin minä. Siinä vaiheessa oli tunne, että olimme tehneet aivan kaiken mitä pitikin, ja vain viidessä vuodessa, ja jäsenmääräkin oli jo yli 50. 
Meille oli aina suuri ylpeyden aihe, että yhdistyksellämme oli edustaja liitossa. Lähes 30 vuotta yhteen menoon yhdistyksellämme oli oma jäsen liitossa ja vaikka nyt onkin taukoa, uskon että pääsemme siihen vielä. Yhdistystoiminnan vakuuttavuuden kannalta on hyvä asia, jos uudelle jäsenelle voidaan sanoa, että hän saa jäsenmaksulla suoran yhteyden valtakunnan tason päätöksiin. Itse pidin tuota liiton hallitusjäsenyyttä kaksi kuuden vuoden kautta eli yhteensä kaksitoista vuotta. Tästä ajasta olin noin kymmenen vuotta liiton varapuheenjohtaja. Vastaavaa uraa liitossa kukaan muu ei ole koskaan tehnyt. Olin vielä pari vuotta hallituksen varajäsenenä 2020-21, jotka olivat haastavia koronavuosia. Tästä kiitoksena sainkin ansiomerkin syksyllä.
Toiminta yhdistyksessä on ollut pohja monelle ystävyyssuhteelle. Itse olen saanut parhaat ystäväni sitä kautta ja niin on käynyt muillekin. Yrittäjän elämää keventää, kun saa vertaistukea ja samanhenkistä verkostoa ympärilleen. 
Näin jälkikäteen voin sanoa, että varmaankin elämäni tärkein teko oli, kun sain tämän yhdistyksen vedettyä käyntiin. Olin puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä varmaankin kaksikymmentä vuotta ja käytin kaiken vapaa-aikani yhdistystyöhön. Myös omaa yritystäni jouduin laiminlyömään, kun kävin liiton asioissa Helsingissä 10-15 arkipäivää vuodessa. Tämä kaikki oli pois yrityksestäni ja liikevaihdosta. Kuitenkaan kaikkea ei voi mitata rahassa ja näitä oppeja sekäkokemuksia, mitä olen saanut, ei mistään pystyisi ostamaan.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti