Tänään on Mikael Agricolan päivä ja samalla Suomen kielen päivä. Poikkeuksellisesti Mikael Agricolan päivää vietetään hänen kuolinpäivänään, koska syntymäaikaa ei tiedetä. Mikael Agricola loi pohjan Suomen kirjakielelle.
Lukeminen on tärkeää
Itselleni lukuharrastus on tärkeä osa elämääni. Olen ainoa lapsi, mutta löytäessäni kirjat, en ole koskaan ollut yksinäinen. Huolestuneena seuraan keskustelua mediassa, missä kerrotaan, etteivät kaikki peruskoulun päättävät osaa riittävän hyvin lukea. Hyvin harva nuori harrastaa lukemista, eikä siihen mielestäni mitenkään edes kannusteta.
Itse näen asian niin, että kaikki urheilu, jääkiekko, mäkihyppy, lentopallo yms. saa paljon kehuja ja lehdessä palstatilaa. Lukemisesta on hyvin harvoin lehtijuttuja, eikä sitä muutenkaan noteerata. Ellei lapsi näe yhtään esimerkkiä ihmisestä, joka harrastaa lukemista tai jos sitä omassa kodissa vähätellään, tuskin hänestä mikään lukutoukka tulee. Tiedän monta keski-ikäistä miestä, jotka suorastaan kehuskelevat, etteivät ole lukeneet kuin yhden kirjan. Tällaisessa perheessä tuskin lasten lukuharrastusta kannustetaan. Eikä lukeminen sulje pois muita harrastuksia. Kyllä sen rinnalla voi pelata jääkiekkoa tai harrastaa kuntosalia ja monipuolinen valikoima harrastuksia on hyvä asia.
Viime viikkoina on uutisoitu, että joidenkin vanhojen kirjojen rasistisia osuuksia on muokattu uudelleen. Voi olla, että herätän lukijoissa ärtymystä, mutta minusta ei ole oikein, että menneisyydessä kirjoitettuja kirjoja korjaillaan. Ne ovat olleet oman aikansa kuva, eikä menneisyyttä pidä peitellä.
Mieleeni on jäänyt Aino Kallaksen elämäkerta, joka on kirjoitettu 1920-luvulla. Hän oli puolisonsa Oscar Kallaksen kanssa Viron suurlähettiläänä Lontoossa ja kertoi kokemuksestaan kuninkaan vastaanotolla. Aino Kallas kertoi muiden maiden diplomaateista ja kuvaili Thaimaan lähetystöäkin. Hän kuvaili, että thaimaalaiset olivat kuin takajaloilleen nousseita rottia, jotka vilkkaasti vilkuilivat päällään joka suuntaan. Se oli siis aika rumasti sanottu, mutta hän kertoi ensivaikutelmastaan, kun näki thaimaalaisia. Ellei tällainen kuvaus saa olla olemassa, miten nykyihminen käsittää sen suuren vierauden, joka oli ulkomaalaisia kohtaan vielä noin 100 vuotta sitten.
Kirjasuosituksia
Suosittelin jo aikaisemminkin Kristiina Kalleisen Valtioaamun aika: Suomen suuriruhtinaskunta 1809-1863. Kirjassa on niin paljon asiaa, että siihen on pakko palata uudestaan ja uudestaan. Se on erinomainen tietokirja ensimmäisistä vuosikymmenistä Venäjän vallan alla. Siinä on todella paljon asiaa Suomen kulttuuripersoonista, kuten Runebergistä, Snellmannista ja Elias Lönnrotista ja heidän merkityksestään itsenäisen Suomen luomisessa.
Ihan hiljattain ilmestyi Tuomas Teporan Sankari ja antisankari: Mannerheim-kultin pitkä vuosisata. Tässä kirjassa on mielenkiintoinen näkökulma Mannerheimiin ja siinä selvitellään, miten tämä Mannerheimin ihailu oikein syntyi. Muuten Mannerheim on niin kaluttu aihe, että tuskin siitä löytyisi mitään uutta. Kirjassa nostettiin esiin se mitä tarvittiin, että syntyi brändi nimeltä Mannerheim. Minä toivoisin tutkimusta Mannerheimin vaimosta Anastasia Mannerheimista os.Arapovasta ja heidän kahdesta tyttärestä. He ovat suorastaan vaiettu kuoliaaksi ja minusta julkisuus on vähätellyt heitä. Mannerheim itse sivuutti heidät elämäkerrassaan yhdellä lauseella. Käsittääkseni Anastasia Mannerheim ja kaksi 1890-luvulla syntynyttä tytärtä asuivat pääasiassa Ranskassa ja Englannissa.
Erilleen aviopari muutti jo 1900-luvun alussa ja Anastasia kuoli 1936. Monessa kirjassa annetaan ymmärtää, että Anastasia oli vaivalloinen, hysteerinen ja merkityksetön nainen, eikä tyttäristäkään mainita juuri mitään. Kuitenkin historiatiedoissa kerrotaan, että Anastasia Mannerheim oli Punaisen Ristin sairaanhoitaja ja teki työtään rintamalla Venäjän kaukoidän sodissa. Se ei minusta vaikuta yhtään hysteerisen naisen tehtävältä.
Kummankin tyttären kohdalla ainoa asia, mitä kerrotaan on se, että he olivat naimattomia ja lapsettomia. Tarkemmin selviteltäessä heillä oli kummallakin puolisonaan nainen ja he tulivat emännöimään isänsä taloutta 30-luvulla ja sodan jälkeenkin. Joten Mannerheimin perheen naiset ovat jääneet hyvin väheksyttyyn asemaan, vaikka heistä voisi saada hyvin mielenkiintoisen elämäkerran.
⭐️ Osallistu Tähtiarvontoihin kommentoimalla hoitolan julkaisuja blogissa, Facebookissa ja/tai Instagramissa. Palkintona on tällä kertaa Dermalogican Active Moist kosteusvoide + 5 paria iS Clinicalin Active Peel System -hoitolappuja ja aikaa osallistua 17.4.-23 asti.
Joko olet liittynyt postituslistalle? Liity nyt ja saat tietoa tulevista tarjouksista ja kauneushoitolan tapahtumista! Tilaa uutiskirje tästä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti