Tasavallan presidentti Sauli Niinistö täyttää tänään 75-vuotta ja sydämelliset onnittelut hänelle. En lähtenyt kirjoittamaan tätä juttua pelkästään Niinistön syntymäpäivän takia, vaan miettiääkseni historiaa ja elämän kulkua yleensä.
Suomen johtaja
Toivon sydämestäni, että Sauli Niinistö saa viettää täysin ansaitut eläkepäivät rauhassa ja kirjoittaa muistelmiaan, jos niin haluaa. Mieleeni nousee toiset 75-vuotisjuhlat, joissa pahin oli vielä edessä. Tarkoitan siis Marsalkka Mannerheimia, joka täytti 75v. 4.6.1942 ja Adolf Hitler oli tärkein juhlavieras. En missään tapauksessa vertaa Mannerheimia ja Niinistöä toisiinsa, koska kyse on täysin erilaisista persoonista. Niinistö kuitenkin teki Suomen rauhan ajan historian tärkeimmän päätöksen, kun liitti Suomen Natoon. Mannerheim taas teki kaikki tärkeät päätökset sodan aikana, joista merkittävin oli Suomen irrottaminen sodasta syyskuussa 1944. Siitä olen varma, että Mannerheim hykertelee tyytyväisyydestä, kun Suomi on nyt Natossa. Viimeiset pari vuotta on opettanut ihmiskunnalle, miten nopeasti elämä voi muutua ja varsinkin me Venäjän läheisyydessä elävät tiedämme sen hyvin. Mannerheimin ajoista on kohta 80 vuotta, mutta ongelma on edelleen sama kuin silloinkin. Itäinen naapurimme tosin oli nimeltään Neuvostoliitto. En usko, että Niinistö presidentiksi päästyään yli kymmenen vuotta sitten olisi uskonut johtavansa Suomen Natoon ja vielä koko kansan hyväksynnällä. Toivoisi, että 75-vuotias saisi jo viettää lopun elämäänsä rennosti ja vailla työtaakkaa. On vaikea kuvitella, mitä Mannerheim toivoi loppuelämältään omana 75-vuotispäivänään, mutta sen hän jo tiesi, ettei mitään helppoja aikoja ollut tulossa.
Ikääntynyt presidentti
Varmaan oma ikääntymiseni on laittanut entistä enemmän miettimään, mitä ihminen jaksaa ja pystyy tekemään ”virallisen” eläkeiän jälkeen. Jokainen ihminen on tietysti erilainen kunnoltaan ja jaksamiseltaan, mutta vääjäämättä ikä rapistuttaa ruumista ja sielua.
Pidän hyvin huolestuttavana, että USA:n kaltaisen suurvallan presidentiksi on tällä hetkellä nähtynä paras valinta yli kahdeksankymppinen Joe Biden. Jo nytkin hän näyttää papparaiselta, mutta mikä tilanne on muutaman vuoden päästä, kun ikää tulee vain lisää.
Toisaalta kysyn itseltäni olenko väärässä? Suomen historian vaikeimmassa vaiheessa presidentteinä olivat ikämiehet Mannerheim ja Paasikivi. Mannerheim teki raskaimmat työvuotensa ikävuosien 75-79 välillä ja hyvin harvoin missään asiassa viitataan hänen korkeaan ikäänsä. Ulkoisestikin Mannerheim näytti huomattavasti ikäänsä nuoremmalta ja oli ilmeisen hyväkuntoinen. Ainakin noissa 75-vuotisjuhlien kuvissa hän ei näyttänyt yhtään vanhemmalta kuin yli kaksikymmentä vuotta nuorempi Hitler.
Mannerheim joutui elämään lähes koko loppuelämänsä kuoleman pelossa. Ensin uhkana oli rehellinen sota, mutta sitten presidenttiaikana oli pelkona, vaatiiko Neuvostoliitto Suomen sodan aikaista johtoa tuomiolle Neuvostoliittoon. Se olisi ollut ihan mahdollista ja Neuvostoliiton oikeusjutuissa sai yleensä kuolemantuomion. Paineet Mannerheimilla olivat siis epäinhimillisen kovat.
Mannerheimin jälkeen presidentiksi tuli vain vuotta nuorempi Juho Kusti Paasikivi, joka ei ehtinyt viettää eläkepäiviään juuri ollenkaan. Hän kuoli saman vuoden joulukuussa, kun jätti presidentin tehtävät 1.3.1956. Paasikivi oli 76-vuotias presidentiksi tultuaan 1946 ja 86-vuotias, kun Kekkonen tuli valtaan 1956.
Paasikivi oli ilmeisesti äreä vanha mies, jonka ikä näkyy kaikissa valokuvissa. Kuitenkin hän johti Suomen hyviin väleihin Neuvostoliiton kanssa ja esti sen, ettei Suomesta tehty kommunistivaltiota, niin kuin esimerkiksi Puolasta, Unkarista ja Romaniasta. Nämä esimerkit puhuvat sen puolesta, että ikääntynytkin pystyy hyvään johtajuuteen. Tämä on lohduttava ajatus, jos Joe Biden saa jatkaa toiselle kaudelle.
Kommentit
Lähetä kommentti