maanantai 25. maaliskuuta 2024

Perintönä hyvä yleissivistys

Mitä vanhemmaksi tulen sitä enemmän kiinnitän huomiota elämänarvoihin ja materian kerääminen jää vähemmälle. Keskustelen hyvin usein ikäisteni vakioasiakkaiden kanssa siitä, miten suuri merkitys on kulttuurilla ja sivistyksellä.



Yleissivistys kuului kotikasvatukseeni

Tämä aihe tuli mieleeni, kun yhtenä aamuna äitini pyyhälsi meille ja tivasi, missä on hänen kirjansa Fjodor Dostojevskin Karamazovin veljekset. Äitinihän asuu paritalomme toisessa päädyssä ja voisin sanoa hänen olevan aikamoinen persoona. Se ei aina ole ihan helppoa sulattaa, mutta paljon olen häneltä oppinut. 
Hän meni touhukkaana kirjastohuoneeseemme ja päivitteli, että miten ihmisellä voi olla niin paljon kirjoja, mutta ei yhtäkään venäläistä klassikkoa. Kieltämättä meillä on paljon kirjoja, koska keräsin niitä elämäni ensimmäiset viisikymmentä vuotta. Ne ovat nykyisin ”piilossa” yhdessä huoneessa, koska kissamme Vote on myös kirjojen suurkuluttaja. Ilmeisesti Vote ei osaa lukea, mutta se rakastaa repiä hampaillaan kirjojen reunoja ja kansia. Joten kaikki kirjat, pahvilaatikot ja ylipäätään pahvi pitää Votelta piilottaa. 
Lukuharrastukseni on äitini peruja ja lukemaan opittuani hän ohjasi minut heti kirjojen pariin. Olen monen asiakkaan kanssa keskustellut, miten tärkeä merkitys on ollut sillä, että jo kotona ja alakoulussa arvostettiin kirjoja, lukemista, taidetta, teatteria, taidemuseoita ja muuta kulttuuria. 
Elämässä voi menettää kaiken materian, vaikka kodin tulipalon myötä, kuten itse menetin 90-luvun alussa. Tavaraan ei pitäisi kiintyä liikaa, eikä hamstrata kaikkea, koska ne voi menettää. Kokemukset kulttuurista, matkustamisesta ja kirjoista kulkevat aina mukana. Tietysti muistisairaus voi viedä nekin muistot, vaikka esimerkiksi isäni muisteli tekemiään matkoja vielä silloinkin, kun dementia oli jo pitkällä. 
Se on kyllä myönnettävä, että venäläisiä klassikoita en ole lukenut, vaikka äidilläni on intohimo niihin. Taas kerran tunsin siitä syyllisyyttä ja päätinkin kokeilla niitä äänikirjoina. Ensimmäisenä ajattelin kokeilla Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan. Olen sitä yrittänyt pari kertaa aloittaa, mutta aina olen kokenut sen liian erikoiseksi ja raskaaksi. Ehkä se nyt kiinnostaisi paremmin, kun ”saatana” todella on Moskovassa.


Kulttuuri tuo paljon iloa elämään

Nykyisin pyrin itse antamaan läheisilleni lahjaksi jotain kulttuuria tai kokemuksia, enkä mitään tavaraa. Tuntuu, että jokainen ikäiseni tuskailee liian suuren tavaramäärän kanssa. Anna yleensä lahjaksi teatterilippuja, kirjoja tai vierailun museoon. 
Yritin opettaa myös työntekijöilleni ja heidän lapsilleen teatterin iloja ja vein heitä todella paljon teatteriin. Moni heistä kävi ensimmäistä kertaa teatterissa kanssani ja heissä heräsi kipinä erilaisiin esityksiin. 
Äitini sanoo, että teatterissakäynti, taidenäyttely tai museokäynti on meille sellainen henkinen herääminen. Varmaan moni saa sellaisen kokemuksen kirkossa käynnistä, mutta minä ja perheeni ei olla uskonnollisia, emmekä käy kirkossa. Kyllä hyvän teatteriesityksen tai taidenäyttelyn jälkeen olo on kuin uudesti syntyneellä!





⭐️ Muista myös osallistua arvontaan seuraamalla ja kommentoimalla hoitolan uusimpia julkaisuja blogissa (huom. liitä mukaan sähköpostiosoite), Facebookissa ja/tai Instagramissa. Palkintona on 50 euron lahjakortti verkkokauppaan, joka arvotaan kahden viikon välein. Seuraavaan arvontaan voit osallistua 19.3.-1.4.-24.


Joko olet liittynyt postituslistalle? Liity nyt ja saat tietoa tarjouksista ja kauneushoitolan tapahtumista! Tilaa uutiskirje tästä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti